< Ayub 17 >
1 Ajalku sudah dekat, hampir putuslah napasku; hanyalah kuburan yang tinggal bagiku.
"Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
2 Orang menjadikan aku bahan ejekan; kulihat betapa mereka melontarkan sindiran.
Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
3 Aku ini jujur, ya Allah. Percayalah padaku! Siapa lagi yang dapat menyokong perkataanku?
Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
4 Kaututup hati mereka sehingga tak mengerti; jangan sampai mereka menundukkan aku kini.
Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
5 Menurut pepatah, siapa mengadukan teman demi keuntungan, anak-anaknya sendiri akan menerima pembalasan.
Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
6 Kini aku disindir dengan pepatah itu; mereka datang untuk meludahi mukaku.
Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
7 Mataku kabur karena dukacita; seluruh tubuhku kurus merana.
Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
8 Orang yang saleh, terkejut dan heran; orang yang tak bersalah, menganggap aku tidak bertuhan.
Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
9 Orang yang baik dan yang tidak bersalah, makin yakin cara hidupnya berkenan kepada Allah.
Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
10 Tapi seandainya kamu semua datang ke mari, tak seorang bijaksana pun yang akan kudapati.
Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
11 Hari-hariku telah lalu, gagallah segala rencanaku; hilang pula semua cita-cita hatiku.
Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
12 Tetapi sahabat-sahabatku berkata, 'Malam itu siang dan terang hampir tiba.' Namun aku tahu dalam hatiku bahwa tetap gelaplah keadaanku.
Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
13 Hanya dunia mautlah yang kuharapkan, di sanalah aku akan tidur dalam kegelapan. (Sheol )
Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, (Sheol )
14 Kuburku kunamakan "Ayahku", dan cacing-cacing pemakan tubuhku kusebut "Ibu" dan "Saudara perempuanku".
minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
15 Di manakah harapan bagiku; siapa melihat adanya bahagia untukku?
Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
16 Apabila aku turun ke dunia orang mati, aku tidak mempunyai harapan lagi." (Sheol )
Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa." (Sheol )