Dagiti Proverbio 13

1 Denggen ti masirib nga anak ti panangisuro ti amana, ngem ti mananglalais saanto a dumngeg iti panangtubngar.

Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.

2 Ragragsaken ti maysa a tao dagiti naimbag a banbanag manipud iti bunga ti ngiwatna, ngem ti paggugusto ti mangliliput ket kinaranggas.

Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.

3 Ti mangsalsaluad iti ngiwatna salsalaknibanna ti biagna, ngem ti sumanao daddadaelenna ti bagina.

Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.

4 Awan kadagiti tarigagay dagiti nasadut a tattao ti magun-dda, ngem magun-odto amin dagiti nagaget a tattao dagiti tarigagayda.

Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.

5 Ti agar-aramid iti umno ket kagurgurana ti kinaulbod, ngem pagbalinen ti nadangkes a tao ti bagina a makarimon, ken ar-aramidenna ti nakababain.

Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.

6 Salsalakniban ti kinalinteg dagiti saan a biddut ti wagasda, ngem iyadayo ti kinadangkes dagiti agbasbasol.

Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.

7 Adda maysa a tao a mangpabpabaknang iti bagina ngem awanan met a pulos, ken adda ti maysa a tao a mangmangted kadagiti amin a kukuana, ngem, pudpudno a baknang isuna.

Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.

8 Mabalin a subboten ti nabaknang a tao ti biagna babaen kadagiti sanikuana, ngem saanto a pulos a makaawat ti napanglaw a tao iti kasta a kita ti pangta.

Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.

9 Agragrag-o ti silaw ti agar-aramid iti umno, ngem maiddep ti pagsilawan ti nadangkes.

Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.

10 Ti kinatangsit ket mangparnuay laeng iti riri, ngem adda kinasirib kadagiti dumdumngeg iti naimbag a pammagbaga.

Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.

11 Maibus ti kinabaknang no kasta unay ti kinaparammag, ngem ti agur-urnong iti kuarta babaen iti panagtrabaho ti imana mapaaduna ti kuartana.

Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.

12 No naitantan ti namnama, burakenna ti puso, ngem ti kalikagum a natungpal ket maiyarig a kayo ti biag.

Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.

13 Ti tao a mangum-umsi iti sursuro ket sagrapennanto met laeng daytoy, ngem magunggonaanto ti tao a mangraem iti bilin.

Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.

14 Ti sursuro ti masirib a tao ket maiyarig a burayok ti biag, iyadayunaka manipud kadagiti silo ni patay.

Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.

15 Makagun-od iti pabor ti nasayaat a pannakaawat, ngem awan patinggana ti dalan ti mangliliput.

Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.

16 Mangngeddeng dagiti manakem a tattao segun iti pannakaammoda, ngem ibutbutaktak ti maag ti kinamaagna.

Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.

17 Matnag iti riribuk ti mensahero a nadangkes, ngem mangiyeg iti kapia ti mensahero a napudno.

Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.

18 Pumanglaw ken maibabainto ti saan a mangikankano iti panangdisiplina, ngem maidaydayawto ti makasursuro manipud iti pannakailintegna.

Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.

19 Ti natungpal a kalikagum ket nasam-it iti paggugusto, ngem kagurgura dagiti maag a tallikudan ti kinadakes.

Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.

20 Makipagbiagka kadagiti masirib a tattao ket agbalinka a masirib, ngem dagiti kakaddua dagiti maag ket agsagaba iti kinaranggas.

Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.

21 Kamkamaten ti didigra dagiti managbasol, ngem magunggonaan iti nasayaat dagiti mangar-aramid iti umno.

Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.

22 Ti nasayaat a tao mangibati iti tawiden dagiti appokona, ngem ti kinabaknang ti managbasol ket maidulin para kadagiti agar-aramid iti umno.

Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.

23 Ti saan a naarado a taltalon a kukua ti napanglaw ket mabalin a mangpaadda iti adu a taraon, ngem pukawen daytoy ti kinakillo.

Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.

24 Ti tao a saan a mangdisdisiplina iti anakna, kagurgurana ti anakna, ngem ti tao a mangay-ayat iti anakna ket disdisiplinaenna daytoy.

Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.

25 Ti tao nga agar-aramid iti umno ket mangan agingga a mapennek, ngem ti tiyan ti nadangkes ket kanayon a mabisin.

Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.