< Uk-ukom 11 >
1 Ita, ni Jefte a taga-Galaad ket maysa a natured a mannakigubat, ngem anak isuna ti maysa a balangkantis. Ni Galaad ti amana.
Ja Jephta Gileadista oli väkevä sotamies, vaan hän oli äpärä; ja Gilead oli siittänyt Jephtan.
2 Nangipasngay pay ti asawa ni Galaad kadagiti dadduma a putotna a lallaki. Idi dimmakkel dagiti annak a lallaki ti asawana, pinilitda ni Jefte a pumanaw iti balay ket kinunada kenkuana, “Saanka a makatawid iti uray ania manipud iti pamiliatayo. Anaknaka ti sabali a babai.”
Mutta kuin Gileadin emäntä synnytti hänelle lapsia, ja vaimon lapset tulivat isoiksi, ajoivat he Jephtan ulos, ja sanoivat hänelle: ei sinun pidä perimän meidän isämme huoneessa, sillä sinä olet vieraan vaimon poika.
3 Pinanawan ngarud ni Jefte dagiti kakabsatna ket nagnaed idiay daga ti Tob. Immay ken nakikaddua kenni Jefte dagiti lallaki a mangsalsalungasing iti linteg ket kimmuyogda kenkuana.
Niin pakeni Jephta veljeinsä edestä ja asui Tobin maalla; ja Jephtan tykö kokoontuivat joutilaat miehet ja menivät hänen kanssanssa.
4 Kalpasan ti sumagmamano nga aldaw, ginubat dagiti tattao ti Ammon ti Israel.
Ja kappaleen ajan perästä sotivat Ammonin lapset Israelia vastaan.
5 Idi ginubat dagiti tattao ti Ammon ti Israel, napan dagiti panglakayen iti Galaad tapno pagsublienda ni Jefte manipud iti daga ti Tob.
Kuin Ammonin lapset sotivat Israelia vastaan, menivät Gileadin vanhimmat tuomaan Jephtaa Tobin maalta jällensä,
6 Kinunada kenkuana, “Umayka ket idauloandakami tapno makirangettayo kadagiti tattao ti Ammon.”
Ja sanoivat hänelle: tule ja ole meidän päämiehemme, sotimaan Ammonin lapsia vastaan.
7 Kinuna ni Jefte kadagiti mangidadaulo ti Galaad. “Ginuradak ken pinilitdak a pumanaw iti balay ti amak. Apay nga umaykayo kaniak ita nga addaan kayo iti pakarigatan?”
Vaan Jephta sanoi Gileadin vanhimmille: ettekö te minua vihanneet ja ajaneet minua isäni huoneesta ulos? ja nyt te tulette minun tyköni, kuin teillä tuska on?
8 Kinuna dagiti panglakayen ti Galaad kenni Jefte, “Dayta ti makagapu nga umas-asidegkami kenka ita; sumurotka kadakami ket makirangetka kadagiti tattao ti Ammon, ket sikanto ti mangidaulo kadagiti amin nga agnanaed iti Galaad.”
Gileadin vanhimmat sanoivat Jephtalle: sentähden me nyt tulemme jälleen sinun tykös, ettäs kävisit meidän kanssamme, ja sotisit Ammonin lapsia vastaan, ja olisit meidän päämiehemme ja kaikkein jotka Gileadissa asuvat.
9 Kinuna ni Jefte kadagiti panglakayen ti Galaad, “No iyawiddak manen tapno makiranget kadagiti tattao ti Ammon, ken no pagballigiennatayo ni Yahweh kadakuada, siakto ti agbalin a mangidadauloyo.”
Jephta sanoi Gileadin vanhimmille: jos te viette minun sotimaan Ammonin lapsia vastaan, ja Herra antaa heidät minun eteeni, pitääkö minun oleman teidän päämiehenne?
10 Kinuna dagiti panglakayen ti Galaad kenni Jefte, “Ni Yahweh koma ti agbalin a saksi iti nagbaetantayo no saantayo nga aramiden ti imbagatayo!”
Gileadin vanhimmat sanoivat Jephtalle: Herra olkoon kuulia meidän välillämme, jos emme sitä tee, mitä sinä sanonut olet.
11 Kimmuyog ngarud ni Jefte kadagiti panglakayen ti Galaad, ket pinagbalin dagiti tattao isuna a mangidaulo ken mangituray kadakuada. Idi adda isuna iti sangoanan ni Yahweh idiay Mizpa, inulit ni Jefte dagiti amin nga inkarina.
Ja Jephta meni Gileadin vanhimpain kanssa, ja kansa asetti hänen itsellensä päämieheksi ja johdattajaksi. Ja Jephta puhui Herran edessä kaikki sanansa Mitspassa.
12 Kalpasanna, nangibaon ni Jefte kadagiti mensahero a mapan iti ari dagiti tattao ti Ammon, a kunana, “Ania daytoy a saan a pagkikinnaawatan iti nagbabaetantayo? Apay nga umayyo piliten nga alaen ti dagami?”
Silloin lähetti Jephta sanansaattajat Ammonin lasten kuninkaan tykö, sanoen: mitä sinun on minun kanssani, ettäs tulet sotimaan minua ja minun maakuntaani vastaan?
13 Insungbat ti ari dagiti tattao ti Ammon kadagiti mensahero ni Jefte, “Gapu ta idi rimmuar ti Israel iti Egipto, inagawda ti dagak manipud iti Arnon agingga iti Jabbok, agingga iti ballasiw ti Jordan. Ita, isubliyo a sikakapia dagidiay a daga.
Ammonin lasten kuningas vastasi Jephtan sanansaattajia: että Israel otti minun maani, silloin kuin hän läksi Egyptistä, Arnonista Jabbokiin ja Jordaniin asti, anna siis ne jällensä hyvällä sovinnolla.
14 Nangibaon manen ni Jefte kadagiti mensahero a mapan iti Ari dagiti tattao ti Ammon,
Jephta lähetti taas sanansaattajat Ammonin lasten kuninkaan tykö,
15 ket kinunana, “Kastoy ti ibagbaga ni Jefte: saan nga inagaw ti Israel ti daga ti Moab ken ti daga dagiti tattao ti Ammon,
Jotka sanoivat hänelle: näin sanoo Jephta: ei Israel ottanut maakuntaa Moabilaisilta eikä Ammonin lapsilta:
16 ngem idi rimmuar ti Israel manipud Egipto, limmasatda iti let-ang agingga iti baybay dagiti Runo ken agingga iti Kades.
Sillä kuin he läksivät Egyptistä, matkusti Israel korven lävitse Punaiseen mereen asti, ja tuli Kadekseen.
17 Nangibaon ti Israel kadagiti mensahero a mapan iti Ari ti Edom, a kunana, 'Pangngaasim ta palubosandakami a lumabas iti dagam,' ngem saan a dimngeg ti ari ti Edom. Nangibaonda pay kadagiti mensahero a mangibaga iti Ari ti Moab, ngem nagkedked isuna. Isu a nagtalinaed ti Israel idiay Kades.
Ja Israel lähetti sanansaattajat Edomilaisten kuninkaan tykö, sanoen: anna minun käydä sinun maas lävitse. Mutta Edomilaisten kuningas ei kuullut heitä. Ja hän lähetti myös Moabilaisten kuninkaan tykö, joka ei myöskään tahtonut. Niin oli Israel Kadeksessa,
18 Kalpasanna, limmasatda iti let-ang ket nanglikawda manipud iti daga ti Edom ken iti daga ti Moab, ken naglayunda iti akindaya a paset ti daga ti Moab ket nagkampoda iti ballasiw ti Arnon. Ngem saanda a simrek iti masakupan ti Moab, ta ti Arnon ti beddeng ti Moab.
Ja vaelsi korvessa, ja kävi Edomilaisten ja Moabilaisten maita ympäri, ja tuli auringon nousemisen puolelta Moabilaisten maahan, ja sioitti itsensä tuolla puolella Arnonia; ja ei tulleet Moabilaisten rajan sisälle, sillä Arnon on Moabilaisten raja.
19 Nangibaon ti Israel kadagiti mensahero a mapan kenni Sihon, nga ari dagiti Amorreo, a mangiturturay iti Hesbon: kinuna ti Israel kenkuana, 'Pangngaasim, palubosandakami a lumabas iti dagam a mapan iti daga a kukuami.'
Ja Israel lähetti sanansaattajat Sihonin Amorilaisten kuninkaan, Hesbonin kuninkaan tykö, ja sanoi hänelle: salli meidän käydä sinun maas lävitse omaan paikkaani asti.
20 Ngem saan a nagtalek ni Sihon iti Israel a lumabas iti masakupanna. Inummong ngarud ni Sihon dagiti amin nga armadana ket nagturongda iti Jaaz, ket sadiay a nakiranget isuna iti Israel.
Mutta ei Sihon uskonut Israelia käymään rajansa ohitse, vaan kokosi kaiken väkensä, ja sioittivat itsensä Jaksassa, ja soti Israelia vastaan.
21 Ket ni Yahweh a Dios ti Israel, pinagballigina ti Israel maibusor kenni Sihon ken pinaiturayanna kadakuada dagiti amin a tattaona. Isu a tinagikua ti Israel dagiti amin a daga dagiti Amorreo, nga agnanaed iti dayta a pagilian.
Mutta Herra Israelin Jumala antoi Sihonin kaiken väkensä kanssa Israelin käsiin, että he löivät heidät: ja niin omisti Israel kaiken maan Amorilaisilta, jotka siinä maassa asuivat,
22 Tinagikuada amin a banag nga adda iti masakupan dagiti Amorreo, manipud Arnon agingga iti Jabbok ken manipud iti let-ang agingga iti Karayan Jordan.
Ja omistivat myös kaikki Amorilaisten rajat, ruveten Arnonista Jabbokiin asti ja korvesta Jordaniin asti.
23 Isu a ni Yahweh ngarud a Dios ti Israel ti nangpapanaw kadagiti Amorreo iti sangoanan dagiti tattaona nga Israel, ken rumbeng aya a tagikuaem ita ti dagada?
Näin on Herra Israelin Jumala ajanut Amorilaiset kansansa Israelin edestä pois: ja sinä nyt sen omistaisit.
24 Saanmo kadi a tagikuaen ti daga nga inted kenka ni Kemos a diosmo? Ket aniaman a daga nga inted kadakami ni Yahweh a Diosmi ket tagikuaenmi.
Jos sinun jumalas Kamos on jonkun ajanut pois, omista se, ja anna meidän omistaa kaikki ne, jotka Herra meidän Jumalamme meidän edestämme on ajanut pois.
25 Pudno kadi a nalalaingka ita ngem ni Balak nga anak ni Sefor nga ari ti Moab? Naituredna kadi ti nakisinnupiat iti Israel? Nakigubat kadi isuna kadakuada?
Vai luuletkos sinun paljoa paremmaksi kuin Balak Zipporin poika Moabilaisten kuningas oli? eikö hän riidellyt ja sotinut kappaletta aikaa Israelia vastaan?
26 Kabayatan ti tallogasut a tawen a panagnaed ti Israel idiay Hesbon ken kadagiti barriona daytoy, idiay Aroer ken kadagiti barriona daytoy, ken kadagiti amin a siudad nga asideg iti igid ti Arnon-apay ngarud a saanmo a binabawi dagitoy kabayatan dayta a tiempo?
Kuin Israel asui Hesbonissa ja hänen tyttärissänsä, Aroerissa ja hänen tyttärissänsä, ja kaikissa kaupungeissa, jotka ovat läsnä Arnonia, kolmesataa ajastaikaa; miksi ette ottaneet sitä silloin pois.
27 Awan ti naaramidko a saan a nasayaat kenka, ngem pagar-aramidannak iti saan a nasayaat babaen iti panangrarautmo kaniak. Ni Yahweh nga ukom ti mangikeddeng ita nga aldaw iti nagbaetan dagiti tattao ti Israel ken dagiti tattao ti Ammon.”
Ja en minä mitään rikkonut sinua vastaan, ja sinä teet niin pahoin minun kanssani, ettäs sodit minua vastaan: Herra joka on tuomari, tuomitkoon tänäpänä Israelin lasten ja Ammonin lasten välillä.
28 Ngem saan nga inkankano ti ari dagiti tattao ti Ammon ti ballaag nga impatulod ni Jefte kenkuana.
Mutta Ammonin lasten kuningas ei pitänyt lukua Jephtan sanoista, jotka hän oli hänen tykönsä lähettänyt.
29 Kalpasanna, immay ti Espiritu ni Yahweh kenni Jefte, ket limmasat isuna iti Galaad ken Manases, ken limmasat isuna iti Mizpa iti Galaad, ken manipud iti Mizpa iti Galaad ket limmasat isuna kadagiti tattao ti Ammon.
Silloin tuli Herran henki Jephtan päälle, ja hän kävi Gileadin ja Manassen lävitse, ja Mitspan lävitse, joka on Gileadissa, ja Mitspasta Gileadissa kävi hän Ammonin lasten ylitse.
30 Nagsapata ni Jefte kenni Yahweh ket kinunana, “No pagballigiennak maibusor kadagiti tattao ti Ammon
Ja Jephta lupasi Herralle lupauksen ja sanoi: jos sinä kokonansa annat Ammonin lapset minun käsiini:
31 ket kukuanto ni Yahweh ti siasinoman a rummuar kadagiti ridaw ti balayko a sumabat kaniak inton agsubliak a sikakapia nga aggapu kadagiti tattao ti Ammon, ket idatonkonto daytoy a kas daton a maipuor amin.”
Mitä ikänä minun huoneeni ovesta kohtaa minua, kuin minä rauhassa palajan Ammonin lapsilta, se pitää oleman Herran, ja minä uhraan sen polttouhriksi.
32 Limmasat ngarud ni Jefte kadagiti tattao ti Ammon tapno makiranget kadakuada, ket pinagballigi ni Yahweh isuna.
Niin Jephta meni sotimaan Ammonin lapsia vastaan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä.
33 Rinautna ida ket adu unay ti napapatay manipud Aroer agingga iti Minnit-duapulo a siudad-ken agingga iti Abel Kerarim. Inturayan ngarud dagiti tattao ti Israel dagiti tattao ti Ammon.
Ja hän löi heidät, Aroerista Minnitiin asti, kaksikymmenstä kaupunkia, ja Abelin viinamäkeen asti sangen suurella tapolla. Ja niin Ammonin lapset alennettiin Israelin lasten edestä.
34 Nagawid ni Jefte iti pagtaenganna idiay Mizpa, ket rimmuar sadiay ti putotna a babai nga agtuktukar iti pandereta ken agsalsala a sumabat kenkuana. Isuna laeng ti kakaisuna a putotna, malaksid kenkuana, awanen iti putotna a lalaki wenno babai.
Kuin Jephta tuli huoneesensa Mitspaan, katso, niin hänen tyttärensä kävi häntä vastaan kanteleilla ja hypyillä; ja se oli ainoa lapsi, eikä hänellä ollut yhtäkään muuta poikaa eli tytärtä.
35 Apaman a nakitana ti anakna, rinay-abna ti pagan-anayna ket kinunana, “O! Anakko! Rinumeknak babaen iti ladingit, ket sika ti pakaigappuan ti pannakapasakitko! Ta nagsapataak kenni Yahweh, ket saankon a maibabawi ti inkarik.”
Ja kuin hän näki hänen, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: ah, minun tyttäreni, sinä painat alas ja sangen surulliseksi saatat minun; sillä minä avasin suuni Herralle, ja en saa sitä ottaa takaperin.
36 Kinunana kenkuana, “Amak, nagsapataka kenni Yahweh, aramidem kaniak ti amin nga inkarim, gapu ta ni Yahweh ti nangibales para kenka kadagiti kabusormo nga Ammonita.”
Mutta hän vastasi: isäni, jos avasit suus Herralle, niin tee minun kanssani niinkuin sinun suustas on lähtenyt, että Herra on kostanut sinun vihollisilles, Ammonin lapsille.
37 Kinunana iti amana, “Matungpal koma daytoy a kari kaniak.” Panawannak nga agmamaysa iti dua a bulan, tapno makapanawak ken sumalog iti katurturodan ket pagladingitak ti kinabirhenko, siak ken dagiti kakaduak.”
Ja sanoi isällensä: tee se ainoastansa minulle, ettäs soisit minun kaksi kuukautta mennä vuorelle ja itkeä minun neitsyyttäni tuttavain piikain kanssa.
38 Kinunana, “Mapanka.” Imbaonna ti anakna nga umadayo iti dua a bulan. Pinanawanna ti amana, kakuyogna dagiti kakaduana, ket nagladingitda iti kinabirhenna idiay katurturodan.
Hän sanoi: mene, ja laski hänen menemään kahdeksi kuukaudeksi; niin meni hän tuttavain piikain kanssa, ja itki neitsyyttänsä vuorilla.
39 Iti panagleppas iti dua a bulan, nagsubli isuna iti amana a mangaramid kenkuana sigun iti insapatana. Ita, saanna a pulos napadasan ti nakikaidda iti maysa a lalaki, ket nagbalin daytoy a kaugalian idiay Israel
Ja kahden kuukauden perästä tuli hän isänsä tykö, ja hän täytti lupauksensa hänestä niin kuin hän luvannut oli; ja ei hän tuntenut miestä: ja se oli tapa Israelissa.
40 iti uneg ti uppat nga aldaw iti tunggal tawen, istoriaen dagiti annak ti Israel ti maipanggep iti putot a babai ni Jefte a taga-Galaad.
Ja Israelin tyttäret menivät itkemään joka vuosi Jephtan Gileadilaisen tytärtä neljä päivää ajastajassa.