Daniel 6
1 Naay-ayo ni Dario a mangdutok iti 120 a gobernador a mangituray iti entero a pagarian.
Ja Darius näki sen hyväksi panna koko valtakuntaan sata ja kaksikymmentä maanvanhinta.
2 Iti ngatoenda ket adda iti tallo a kangatoan nga administrador, ket ni Daniel ti maysa kadakuada. Nadutokan dagitoy a kangatoan nga administrador tapno mangiwanwan kadagiti gobernador ti probinsia, tapno saan a mapukawan ti ari.
Näiden päälle pani hän kolme päämiestä, joista Daniel yksi oli, joille maanvanhimmat piti luvun tekemän, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.
3 Ad-adda a mabigbigbig ni Daniel ngem kadagiti dadduma a kangatoan nga administrador ken dagiti gobernador ti probinsia gapu ta addaan isuna iti naisangsangayan nga espiritu. Pangpanggepen ti ari nga isaad isuna a mangimaton iti entero a pagarian.
Mutta Daniel voitti kaikki päämiehet ja maanvanhimmat, sillä hänessä oli korkiampi henki. Sentähden ajatteli kuningas pannaksensa hänet koko valtakunnan päälle.
4 Ket nangsapul dagiti dadduma a kangatoan nga administrador ken dagiti gobernador iti probinsia iti biddut iti trabaho nga inaramid ni Daniel para iti pagarian, ngem awan iti masarakanda a kinakillo wenno pagkurangan iti trabahona gapu ta napudno isuna. Awan iti biddut wenno panangbaybay-an a masarakan kenkuana.
Jonka tähden päämiehet ja maanvanhimmat etsivät syytä Danielia vastaan valtakunnan puolesta, vaan ei he taitaneet yhtään syytä eikä rikosta löytää, sillä hän oli uskollinen, ettei hänessä mitään vikaa eikä rikosta löytää taidettu.
5 Ket kinuna dagitoy a lallaki, “Awan ti masapulantayo a rason tapno idarum daytoy a Daniel malaksid no makasaraktayo iti maysa a banag a maibusor kenkuana maipapan iti linteg ti Diosna.”
Niin sanoivat ne miehet: Emme löydä yhtään syytä tämän Danielin kanssa, ellemme löydä hänen Jumalansa palveluksessa.
6 Ket nangiyeg dagitoy nga administrador ken dagiti gobernador iti maysa a panggep iti sangoanan ti ari. Kinunada kenkuana, “O Ari Dario, agbiagka koma iti agnanayon!
Silloin tulivat päämiehet ja maanvanhimmat joukoittain kuninkaan eteen ja sanoivat hänelle näin: Kuningas Darius eläköön kauvan!
7 Amin dagiti kangatoan nga administrador ti pagarian, dagiti gobernador ti rehion, dagiti gobernador ti probinsia, dagiti mammagbaga, ken dagiti gobernador ket sangsangkamaysada a nagtutungtong ken nangikeddeng a sika nga ari, ket masapul a mangipaulogka iti maysa a linteg ken masapul a maipatungpal daytoy, tapno ti siasinoman nga agdawat iti siasinoman a didiosen wenno tao iti las-ud iti tallopulo nga aldaw, malaksid kenka, O ari, masapul a maipuruak dayta a tao iti rukib dagiti leon.
Valtakunnan päämiehet, herrat, maanvanhimmat, neuvonantajat ja valtamiehet ovat ajatelleet, että kuninkaallinen käsky annettaisiin ja ankara kielto, että jos joku kolmenakymmenenä päivänä joltakulta jumalalta eli ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, ainoasti jotakin anoo, pitää jalopeurain luolaan heitettämän.
8 Ita, O ari, mangipaulogka iti maysa a linteg ket pirmaam ti kasuratan tapno saan a mabaliwan daytoy, kas mayannurot kadagiti paglintegan dagiti taga-Medo ken taga-Persia, tapno saanen a maibabawi daytoy.”
Sentähden, herra kuningas, vahvista se käsky ja kirjoita alle, ettei sitä jälleen muutettaisi, Mediläisten ja Persian oikeuden jälkeen, jota ei kenkään rikkoa tohdi.
9 Pinirmaan ngarud ni ari Dario ti kasuratan tapno agbalin a maysa a linteg.
Niin kirjoitti kuningas Darius sen kirjoituksen ja käskyn alle.
10 Idi naammoan ni Daniel a napirmaan ti kasuratan tapno agbalin a linteg, nagawid isuna (ita, dagiti tawana ket nakalukat iti akinngato a siledna a nakaturong iti Jerusalem) ket nagparintumeng isuna, kas iti ar-aramidenna iti mamitlo a daras iti tunggal aldaw, ket nagkararag ken nagyaman iti sangoanan ti Diosna, kas iti sigud nga ar-aramidenna.
Kuin Daniel sai tietää kirjoitetuksi sen käskyn alle, meni hän ylös huoneesensa, ja hänen suvihuoneensa akkunat olivat avoimet Jerusalemia päin, ja lankesi kolme kertaa päivässä polvillensa; rukoili, kiitti ja ylisti Jumalaansa, niinkuin hänen tapansa oli ennenkin tehdä.
11 Ket dagitoy a lallaki a sangsangkamaysa a nagpanggep iti dakes ket nakitada ni Daniel nga agdawdawat ken agpakpakaasi iti tulong manipud iti Dios.
Silloin tulivat ne miehet joukoittain ja löysivät Danielin rukoilevan ja avuksensa huutavan Jumalaansa.
12 Ket napanda iti ari ket nakisaritada kenkuana maipapan iti lintegna: “Saan kadi a nangaramidka iti linteg a ti siasinoman nga agdawat iti siasinoman a dios wenno tao bayat kadagiti sumaruno a tallopulo nga aldaw, malaksid kenka, O ari, ket masapul a maipurruak iti rukib dagiti leon?” Simmungbat ti ari, “Naikeddengen dayta a banag kas mayannurot iti paglintegan dagiti taga-Medo ken taga-Pesia; saanen a maibabawi daytoy.”
Niin he astuivat edes ja puhuivat kuninkaan kanssa siitä kuninkaallisesta käskystä ja sanoivat: Etkös kirjoittanut käskyn alle, että jos joku ihminen kolmenakymmenenä päivänä jotakin anova olis joltakulta jumalalta eli ihmiseltä, paitsi sinulta ainoastansa, kuningas, se pitää jalopeurain luolaan heitettämän? Kuningas vastasi ja sanoi: Se on tosi, ja Mediläisten ja Persialaisten oikeutta ei pidä kenenkään rikkoman.
13 Ket insungbatda iti ari, “Dayta a tao a ni Daniel, maysa kadagiti tattao a naitalaw a kas balud manipud iti Juda, ket saannaka nga ipangpangag, O ari, wenno ti linteg a pinirmaam. Agkarkararag isuna iti Diosna iti mamitlo a daras iti tunggal aldaw.”
He vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, ei tottele sinua, herra kuningas, eikä sinun käskyäs, jonka allekirjoittanut olet; sillä hän rukoilee kolmasti päivässä.
14 Idi nangngeg ti ari daytoy, nariribukan unay isuna, ket pinanggepna nga isalakan ni Daniel manipud iti daytoy a linteg. Nagtrabaho isuna agingga iti ililinnek iti init tapno padasenna nga isalakan ni Daniel.
Kuin Kuningas sen kuuli, tuli hän sangen murheelliseksi ja ahkeroitsi suuresti, että hän Danielin vapahtais; ja vaivasi itsiänsä auringon laskemaan asti, että hän hänet pelastais.
15 Ket naguummong dagitoy a lallaki a nagpanggep iti dakes a kadauda ti ari ket kinunada kenkuana, “Ammoem, O ari, a daytoy ket paglintegan dagiti taga-Medo ken taga-Persia, nga awan ti linteg wenno annuroten nga impaulog ti ari ti mabalin a baliwan.”
Vaan ne miehet tulivat joukoittain kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle: Tiedä, herra kuningas, että Mediläisten ja Persialaisten oikeus on, että kaikki kiellot ja käskyt, joita kuningas päättänyt on, pitää muuttumattomat oleman.
16 Ket nangibilin ti ari, ket inyunegda ni Daniel, ket impurruakda isuna iti rukib dagiti leon. Kinuna ti ari kenni Daniel, “Ispalennaka koma ti Diosmo, nga agtultuloy a pagserserbiam.”
Silloin kuningas käski, ja he toivat Danielin edes ja heittivät hänet jalopeurain luolaan. Mutta kuningas puhui ja sanoi Danielille: Sinun Jumalas, jotas lakkaamata palvelet, auttakoon Sinua!
17 Naipan ti maysa a bato iti pagserrekan ti rukib, ket sinelyoan ti ari daytoy iti bukodna a pangselyo a singsing ken iti pangselyo a singsing dagiti ofisialesna tapno iti kasta ket awan ti mabaliwan maipapan kenni Daniel.
Ja he toivat kiven ja panivat luolan ovelle: Sen painoi kuningas omalla sinetillänsä ja voimallistensa sinetillä, ettei kuninkaan tahto muutettaisi Danielia vastaan.
18 Ket nagawid ti ari iti palasiona ket nagpatpatnag a nagayunar. Awan iti pangliwliwa a tokar a naipan iti sangoananna, ket saan a makaturog isuna.
Ja kuningas meni linnaansa ja kulutti yön syömättä ja ei antanut mitään huvitusta tuoda eteensä, eikä myös yhtään unta saanut.
19 Ket iti parbangon bimmangon a dagus ti ari ket napan iti rukib dagiti leon.
Aamulla varhain päivän koittaissa nousi kuningas ylös ja meni kiiruusti jalopeurain luolan tykö.
20 Bayat nga umas-asideg isuna iti rukib, inawaganna ni Daniel babaen iti timek a napnoan saem. Kinunana kenni Daniel, “Daniel, nga adipen ti sibibiag a Dios, Insalakannaka kadi manipud kadagiti leon ti Diosmo nga agtultuloy a pagserserbiam?”
Ja kuin hän luolan tykö lähestyi, huusi hän Danielia surkialla äänellä ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Daniel, sinä elävän Jumalan palvelia, onko Jumalas, jotas ilman lakkaamata palvelet, voinut sinut jalopeuroilta pelastaa?
21 Ket kinuna ni Daniel iti ari, “O ari, agbiagka iti agnanayon!
Niin Daniel puhui kuninkaan kanssa sanoen: Kuningas eläköön kauvan!
22 Imbaon ti Diosko ti mensaherona ket inserrana dagiti ngiwat dagiti leon, ket saandak a dinangran. Ta nasarakandak nga awan mulitna iti sangoananna ken kasta met iti sangoanam, O ari, ket awan ti inaramidko a pakadangram.”
Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä, joka jalopeurain kidat on pitänyt kiinni, ettei he minulle mitään pahaa tehneet ole, sillä minä olen hänen edessänsä viattomaksi löydetty. En myös ole minä sinua vastaan, herra kuningas, mitään tehnyt.
23 Ket kasta unay ti ragsak ti ari. Imbilinna a rumbeng nga iruarda ni Daniel iti rukib. Isu a naiyaon ni Daniel iti rukib. Saan isuna a nadangran, gapu ta nagtalek isuna iti Diosna.
Niin kuningas ihastui siitä suuresti, ja käski Danielin luolasta ylös ottaa. Ja he ottivat Danielin ylös luolasta, ja ei hänessä yhtään haavaa löydetty, sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
24 Imbilin ti ari, ket inyegda dagiti lallaki a nangpabasol kenni Daniel ket impurruakda ida iti rukib dagiti leon—isuda, dagiti annakda ken dagiti assawada. Sakbay nga agdissoda iti lansad ti rukib, sinikbab ida dagiti leon ket tinuktukkolda dagiti amin a tultulangda.
Silloin käski kuningas; ja ne miehet tuotiin edes, jotka olivat kantaneet Danielin päälle, ja jalopeurain luolaan heitettiin lapsinensa ja vaimoinensa. Ja ennenkuin he luolan pohjaan tulivat, tarttuivat heihin jalopeurat ja murensivat heidän luunsakin.
25 Ket nagsurat ni ari Dario kadagiti amin a tattao, kadagiti nasion, ken kadagiti pagsasao nga agnanaed iti entero a daga: “Maadda koma ti talna kadakayo.
Silloin antoi kuningas Darius kirjoittaa kaikille kansoille, sukukunnille ja kielille, jotka asuvat kaikessa maassa: Teille olkoon paljon rauhaa!
26 Iblibilnko kadagiti amin a maiturayan ti pagariak nga agpigerger ken agbuteng dagiti tattao iti sangoanan ti Dios ni Daniel, ta sibibiag isuna a Dios ken agbiag iti agnanayon, ket saanto a madadael ti pagarianna; ti pagturayanna ket agingga iti panungpalan.
Se käsky on minulta asetettu, että kaikessa minun kuninkaan valtakunnassani Danielin Jumalaa peljättämän ja vavistaman pitää, sillä hän on elävä Jumala, joka ijankaikkisesti pysyy, ja hänen valtakuntansa on katoomatoin, ja hänen voimansa loppumatoin.
27 Ikanawana ken ispalennatayo, ket mangar-aramid isuna kadagiti pagilasinan ken pagsidsiddaawan iti langit ken iti daga; pinagbalinna a natalged ni daniel manipud iti pannakabalin dagiti leon.”
Hän on vapahtaja ja hädässä auttaja, ja hän tekee tunnustähtiä ja ihmeitä sekä taivaassa että maan päällä. Hän on Danielin jalopeurain käsistä pelastanut.
28 Isu a rimmang-ay ni Daniel kabayatan ti panagturay ni Dario ken kabayatan ti panagturay ni Ciro a taga-Persia.
Ja Daniel tuli voimalliseksi Dariuksen valtakunnassa ja Koreksen Persialaisen valtakunnassa.
