Abụ Akwa 3
1 Abụ m onye hụrụla ahụhụ site na mkpara igwe nke nrubiga oke nke iwe Onyenwe anyị.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 O sitela nʼihu ya chụpụ m, mee ka m jegharịa nʼọchịchịrị kama nʼìhè.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Nʼezie, ọ tụgharịala aka ya megide m, mgbe mgbe, ogologo ụbọchị niile.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 O meela ka akpụkpọ ahụ na anụ ahụ m fịkpọọ, ọ nyajisiela ọkpụkpụ di m nʼahụ.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 O busola m agha, jiri ihe ilu na oke mkpagbu gbaa m gburugburu.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 O meela ka m biri nʼọchịchịrị dịka ndị nwụrụ anwụ kemgbe oge gara aga.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Ọ gbachibidola m ogige, ime ka m ghara ịgbapụ; o jirila ụdọ igwe dị arọ mee ka m ghara ijegharị.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Ọ na-eme ka ekpere m hapụ irute ya, ọ bụladị mgbe m kpọkuru ya ka o nyere m aka.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 O jirila nkume a wara awa gbachie ụzọ m niile, o meela ka okporoụzọ m gbagọọ agbagọ.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Dịka anụ ọhịa bịa nke makpu na-eche nche, na dịka ọdụm nke na-ezo onwe ya,
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 o sitela nʼokporoụzọ dọkpụrụ m dọbisie m ahụ, hapụ m na-enweghị onye inyeaka.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 Ọ dọọla ụta ya mee m ka m bụrụ onye àkụ ya ga-agbata.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 O ji àkụ nke si nʼakpa àkụ ya gbapuo m obi.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 Aghọrọ m ihe ọchị nye ndị m niile; ha ji abụ na-akwa m emo ogologo ụbọchị niile.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 O meela ka ihe niile na-elu ilu ju m afọ, meekwa ka m ṅụjuo oluilu afọ.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 O meela ka m jiri okwute tajisie eze m, o kponyekwala m ntụ nʼọnụ m.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Enweghị m udo, echezọkwaala m ihe ọganihu bụ.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Nʼihi ya, ana m ekwu, “Ịma mma m ọbụla adịghịkwa. Agaghị m enwetakwa ihe ndị ahụ m lere anya na m ga-esi nʼaka Onyenwe anyị nweta.”
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Ana m echeta ahụhụ m, na mwagharị m, ya na ihe ilu na oluilu.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 Mgbe m na-echeta ya, obi m na-ada mba nʼime m.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 Ma ọ dị ihe m na-echeta nʼobi m nke na-eme ka m nwee olileanya.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 Ọ bụ nʼihi ịhụnanya dị ukwuu nke Onyenwe anyị na-emeghị ka anyị gwụsịa, nʼihi na obi ebere ya adịghị agwụ agwụ.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Ha na-adị ọhụrụ ụtụtụ niile; ikwesi ntụkwasị obi gị bụ ihe kwudosiri ike.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Mkpụrụobi m na-ekwu, “Onyenwe anyị bụ oke m, nʼihi ya, aga m enwe nchekwube na ya.”
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 Onyenwe anyị dị mma nʼebe ndị olileanya ha dị nʼime ya, e, nʼebe obi ahụ dị, nke na-achọsi ya ike.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 Ọ bụ ihe dị mma iji nwayọọ chere nzọpụta nke Onyenwe anyị.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 Ọ bụ ihe dị mma ka mmadụ buru ibu arọ dịrị ya mgbe ọ bụ okorobịa.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Ya nọrọkwa duu naanị ya, nʼihi na ọ bụ Onyenwe anyị bokwasịrị ya ibu ahụ.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Ya tinye ihu ya nʼaja, nʼihi na olileanya nwere ike dịrị.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Ya cheziere onye ahụ chọrọ iti ya ihe ntị ya, ya kwerekwa ka ihe ihere ju ya afọ.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Nʼihi na Onyenwe anyị adịghị ajụ onye ọbụla ruo mgbe ebighị ebi.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 Ọ bụ ezie na ọ na-eme ka mmekpa ahụ bịa, ma ọ na-emesịakwa gosi obi ebere ya, nʼihi na ịhụnanya ya, nke na-adịghị agwụ agwụ, dị ukwuu.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Nʼihi na ọ naghị elezi anya eweta ahụhụ, maọbụ mee ka ụmụ mmadụ nọọ na mmekpa ahụ.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 Iji ụkwụ zọgbuo ndị mkpọrọ nọ nʼala ahụ
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 ime ka ihe ruru mmadụ hapụ iru ya aka nʼihu Onye kachasị ihe niile elu,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 ime ka ikpe ziri ezi ghara irute mmadụ. Ọ bụ na Onyenwe anyị agaghị ahụ ihe ndị a?
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Onye pụrụ ikwu okwu mekwa ka ọ dị ire ma ọ bụrụ na Onyenwe anyị enyeghị iwu ka ọ dị otu ahụ?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Ọ bụghị site nʼọnụ Onye kachasị ihe niile elu ka ihe ọma na ihe ọjọọ si abịa?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Gịnị mere mmadụ dị ndụ ga-eji tamuo ntamu mgbe ọ na-ahụ ahụhụ nʼihi mmehie ya?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Ka anyị nyochaanụ ụzọ anyị nwapụta ya. Ka anyị lọghachikwutenụ Onyenwe anyị.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Ka anyị welie aka anyị abụọ na obi anyị elu nye Chineke nọ nʼeluigwe, sị:
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 “Anyị emehiela, nupu isi, ma ị gbagharabeghị.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 “I jirila iwe kpuchie onwe gị, si otu a chụọ anyị ọsọ. I gbuola anyị, jụ imere anyị ebere.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 I jiri igwe ojii kpuchie onwe gị ka ekpere anyị ghara irute gị.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 I meela ka anyị ghọọ unyi na ihe a zachapụrụ azachapụ nʼetiti mba niile.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 “Ndị iro anyị niile asaghepụla ọnụ ha megide anyị.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Anyị ahụọla ahụhụ site nʼoke ihe egwu na ihe ndaba dị iche iche, na mbibi na ịla nʼiyi.”
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Anya mmiri nke dịka iyi na-asọ asọ si nʼanya m na-asọpụta nʼihi ndị m a lara nʼiyi.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Anya mmiri si m nʼanya ga-anọgide na-asọpụta na-akwụsịghị akwụsị,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 tutu ruo mgbe Onyenwe anyị ga-esite nʼeluigwe ledata anya ma hụ.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Ihe anya m na-ahụ na-ewetara mkpụrụobi m ihe mgbu, nʼihi ọnọdụ nke ndị inyom niile nọ nʼime obodo m.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Ndị ahụ mere onwe ha ndị iro m, ndị m na-emeghị ihe ọjọọ ọbụla, na-achụ m ọsọ dịka m bụ nnụnụ.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Ha gbalịrị ime ka m nwụọ nʼime olulu site nʼịtụ m nkume.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Mmiri kpuchiri m isi, echere m na-efuola m.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 Esitere m na nsọtụ olulu ahụ kpọkuo aha gị, gị Onyenwe anyị.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Ị nụrụ arịrịọ m rịọrọ gị, “Biko, emechila ntị gị. Nụrụ arịrịọ inyeaka nke m na-arịọ gị.”
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Ị bịara nso mgbe m kpọkuru gị. Ị sịrị, “Atụla egwu.”
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Gị onwe gị, Onyenwe anyị, kpechitere ọnụ m, gị gbapụtara ndụ m.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 Onyenwe anyị, ị hụla ihe ọjọọ ha mere m. Kpechitere m ọnụ m.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Ị hụla ịbọ ọbọ ha niile na nzube niile ha na-ezube megide m.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Onyenwe anyị, ị nụla nkọcha niile ha na-akọcha m na nzube niile ha na-ezube megide m.
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 Ị na-anụ izu na ntamu nke ndị iro m megide m ogologo ụbọchị niile.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Lee ha! Ha na-akọcha m mgbe ha guzoro ọtọ, na-akọcha m mgbe ha nọdụrụ ala. Ha ji abụ na-akọcha m.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 Onyenwe anyị, biko, kwụghachi ha ihe ruuru ha, nʼihi ihe niile aka ha rụpụtara.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 Jiri ihe mkpudo kpuchie obi ha. Meekwa ka ịbụ ọnụ gị dịkwasị ha.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 Site nʼiwe gị chụọ ha ọsọ. Laakwa ha nʼiyi nʼiwe gị, ka ha ghara ịdịkwa nʼokpuru eluigwe nke Onyenwe anyị ọzọ.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
