Abụ Akwa 3
1 Abụ m onye hụrụla ahụhụ site na mkpara igwe nke nrubiga oke nke iwe Onyenwe anyị.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 O sitela nʼihu ya chụpụ m, mee ka m jegharịa nʼọchịchịrị kama nʼìhè.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 Nʼezie, ọ tụgharịala aka ya megide m, mgbe mgbe, ogologo ụbọchị niile.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 O meela ka akpụkpọ ahụ na anụ ahụ m fịkpọọ, ọ nyajisiela ọkpụkpụ di m nʼahụ.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 O busola m agha, jiri ihe ilu na oke mkpagbu gbaa m gburugburu.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 O meela ka m biri nʼọchịchịrị dịka ndị nwụrụ anwụ kemgbe oge gara aga.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 Ọ gbachibidola m ogige, ime ka m ghara ịgbapụ; o jirila ụdọ igwe dị arọ mee ka m ghara ijegharị.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Ọ na-eme ka ekpere m hapụ irute ya, ọ bụladị mgbe m kpọkuru ya ka o nyere m aka.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 O jirila nkume a wara awa gbachie ụzọ m niile, o meela ka okporoụzọ m gbagọọ agbagọ.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 Dịka anụ ọhịa bịa nke makpu na-eche nche, na dịka ọdụm nke na-ezo onwe ya,
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 o sitela nʼokporoụzọ dọkpụrụ m dọbisie m ahụ, hapụ m na-enweghị onye inyeaka.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 Ọ dọọla ụta ya mee m ka m bụrụ onye àkụ ya ga-agbata.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 O ji àkụ nke si nʼakpa àkụ ya gbapuo m obi.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 Aghọrọ m ihe ọchị nye ndị m niile; ha ji abụ na-akwa m emo ogologo ụbọchị niile.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 O meela ka ihe niile na-elu ilu ju m afọ, meekwa ka m ṅụjuo oluilu afọ.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 O meela ka m jiri okwute tajisie eze m, o kponyekwala m ntụ nʼọnụ m.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 Enweghị m udo, echezọkwaala m ihe ọganihu bụ.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 Nʼihi ya, ana m ekwu, “Ịma mma m ọbụla adịghịkwa. Agaghị m enwetakwa ihe ndị ahụ m lere anya na m ga-esi nʼaka Onyenwe anyị nweta.”
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Ana m echeta ahụhụ m, na mwagharị m, ya na ihe ilu na oluilu.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Mgbe m na-echeta ya, obi m na-ada mba nʼime m.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Ma ọ dị ihe m na-echeta nʼobi m nke na-eme ka m nwee olileanya.
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 Ọ bụ nʼihi ịhụnanya dị ukwuu nke Onyenwe anyị na-emeghị ka anyị gwụsịa, nʼihi na obi ebere ya adịghị agwụ agwụ.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Ha na-adị ọhụrụ ụtụtụ niile; ikwesi ntụkwasị obi gị bụ ihe kwudosiri ike.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 Mkpụrụobi m na-ekwu, “Onyenwe anyị bụ oke m, nʼihi ya, aga m enwe nchekwube na ya.”
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 Onyenwe anyị dị mma nʼebe ndị olileanya ha dị nʼime ya, e, nʼebe obi ahụ dị, nke na-achọsi ya ike.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 Ọ bụ ihe dị mma iji nwayọọ chere nzọpụta nke Onyenwe anyị.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 Ọ bụ ihe dị mma ka mmadụ buru ibu arọ dịrị ya mgbe ọ bụ okorobịa.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 Ya nọrọkwa duu naanị ya, nʼihi na ọ bụ Onyenwe anyị bokwasịrị ya ibu ahụ.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Ya tinye ihu ya nʼaja, nʼihi na olileanya nwere ike dịrị.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Ya cheziere onye ahụ chọrọ iti ya ihe ntị ya, ya kwerekwa ka ihe ihere ju ya afọ.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Nʼihi na Onyenwe anyị adịghị ajụ onye ọbụla ruo mgbe ebighị ebi.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Ọ bụ ezie na ọ na-eme ka mmekpa ahụ bịa, ma ọ na-emesịakwa gosi obi ebere ya, nʼihi na ịhụnanya ya, nke na-adịghị agwụ agwụ, dị ukwuu.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 Nʼihi na ọ naghị elezi anya eweta ahụhụ, maọbụ mee ka ụmụ mmadụ nọọ na mmekpa ahụ.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 Iji ụkwụ zọgbuo ndị mkpọrọ nọ nʼala ahụ
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 ime ka ihe ruru mmadụ hapụ iru ya aka nʼihu Onye kachasị ihe niile elu,
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 ime ka ikpe ziri ezi ghara irute mmadụ. Ọ bụ na Onyenwe anyị agaghị ahụ ihe ndị a?
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Onye pụrụ ikwu okwu mekwa ka ọ dị ire ma ọ bụrụ na Onyenwe anyị enyeghị iwu ka ọ dị otu ahụ?
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 Ọ bụghị site nʼọnụ Onye kachasị ihe niile elu ka ihe ọma na ihe ọjọọ si abịa?
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 Gịnị mere mmadụ dị ndụ ga-eji tamuo ntamu mgbe ọ na-ahụ ahụhụ nʼihi mmehie ya?
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Ka anyị nyochaanụ ụzọ anyị nwapụta ya. Ka anyị lọghachikwutenụ Onyenwe anyị.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Ka anyị welie aka anyị abụọ na obi anyị elu nye Chineke nọ nʼeluigwe, sị:
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 “Anyị emehiela, nupu isi, ma ị gbagharabeghị.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 “I jirila iwe kpuchie onwe gị, si otu a chụọ anyị ọsọ. I gbuola anyị, jụ imere anyị ebere.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 I jiri igwe ojii kpuchie onwe gị ka ekpere anyị ghara irute gị.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 I meela ka anyị ghọọ unyi na ihe a zachapụrụ azachapụ nʼetiti mba niile.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 “Ndị iro anyị niile asaghepụla ọnụ ha megide anyị.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Anyị ahụọla ahụhụ site nʼoke ihe egwu na ihe ndaba dị iche iche, na mbibi na ịla nʼiyi.”
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Anya mmiri nke dịka iyi na-asọ asọ si nʼanya m na-asọpụta nʼihi ndị m a lara nʼiyi.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 Anya mmiri si m nʼanya ga-anọgide na-asọpụta na-akwụsịghị akwụsị,
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 tutu ruo mgbe Onyenwe anyị ga-esite nʼeluigwe ledata anya ma hụ.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 Ihe anya m na-ahụ na-ewetara mkpụrụobi m ihe mgbu, nʼihi ọnọdụ nke ndị inyom niile nọ nʼime obodo m.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 Ndị ahụ mere onwe ha ndị iro m, ndị m na-emeghị ihe ọjọọ ọbụla, na-achụ m ọsọ dịka m bụ nnụnụ.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 Ha gbalịrị ime ka m nwụọ nʼime olulu site nʼịtụ m nkume.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 Mmiri kpuchiri m isi, echere m na-efuola m.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 Esitere m na nsọtụ olulu ahụ kpọkuo aha gị, gị Onyenwe anyị.
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 Ị nụrụ arịrịọ m rịọrọ gị, “Biko, emechila ntị gị. Nụrụ arịrịọ inyeaka nke m na-arịọ gị.”
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 Ị bịara nso mgbe m kpọkuru gị. Ị sịrị, “Atụla egwu.”
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 Gị onwe gị, Onyenwe anyị, kpechitere ọnụ m, gị gbapụtara ndụ m.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 Onyenwe anyị, ị hụla ihe ọjọọ ha mere m. Kpechitere m ọnụ m.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 Ị hụla ịbọ ọbọ ha niile na nzube niile ha na-ezube megide m.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 Onyenwe anyị, ị nụla nkọcha niile ha na-akọcha m na nzube niile ha na-ezube megide m.
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 Ị na-anụ izu na ntamu nke ndị iro m megide m ogologo ụbọchị niile.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 Lee ha! Ha na-akọcha m mgbe ha guzoro ọtọ, na-akọcha m mgbe ha nọdụrụ ala. Ha ji abụ na-akọcha m.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 Onyenwe anyị, biko, kwụghachi ha ihe ruuru ha, nʼihi ihe niile aka ha rụpụtara.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Jiri ihe mkpudo kpuchie obi ha. Meekwa ka ịbụ ọnụ gị dịkwasị ha.
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 Site nʼiwe gị chụọ ha ọsọ. Laakwa ha nʼiyi nʼiwe gị, ka ha ghara ịdịkwa nʼokpuru eluigwe nke Onyenwe anyị ọzọ.
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
