Zsoltárok 75

1 Az éneklőmesternek, az altashétre, Aszáf zsoltára, ének. Tisztelünk téged, oh Isten, tisztelünk; neved közel van, hirdetik csodatetteid.

Asaphin Psalmi ja veisu, ettei hän hukkunut, edelläveisaajalle. Me kiitämme sinua, ja ilmoitamme ihmeitäs, että sinun nimes on niin läsnä.

2 Ha megszabom a határidőt, én méltányosan ítélek.

Sillä ajallansa minä oikein tuomitsen.

3 A föld és annak minden lakosa elcsügged; én erősítem meg annak oszlopait. (Szela)

Maa vapisee ja kaikki, jotka sen päällä asuvat; mutta minä vahvistan lujasti hänen patsaansa, (Sela)

4 A kérkedőknek azt mondom: Ne kérkedjetek; és a gonoszoknak: Ne emeljetek szarvat!

Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.

5 Ne emeljétek magasra szarvatokat, ne szóljatok megkeményedett nyakkal;

Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi,

6 Mert nem napkelettől, sem napnyugattól, s nem is a puszta felől támad a felmagasztalás;

Niinkuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa.

7 Hanem Isten a biró, a ki egyet megaláz, mást felmagasztal!

Sillä Jumala on tuomari, joka tämän alentaa ja toisen ylentää.

8 Mert pohár van az Úr kezében, bortól pezseg, nedvvel tele; ha tölt belőle, még seprejét is iszsza és szopja a föld minden gonosztevője.

Sillä Herran kädessä on malja täynnä, väkevällä viinalla täytetty, ja siitä hän panee sisälle; vaan sen rahkan täytyy kaikkein jumalattomain maan päällä juoda, ja ryypätä ulos.

9 Én pedig hirdetem ezt mindörökké, és éneket mondok a Jákób Istenének.

Mutta minä ilmoitan ijankaikkisesti, ja veisaan kiitosta Jakobin Jumalalle.

10 És a gonoszoknak szarvait mind letördelem; az igaznak szarvai pedig felmagasztaltatnak.

Ja minä tahdon särkeä kaiken jumalattomain vallan, että vanhurskasten valta korotettaisiin.