Zsoltárok 21

1 Az éneklőmesternek; Dávid zsoltára. Uram, a te erősségedben örül a király, és a te segítségedben felette örvendez.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!

2 Szívének kivánságát megadtad néki; és ajkainak kérését nem tagadtad meg. (Szela)

Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. (Sela)

3 Sőt eléje vitted javaidnak áldásait; szín-arany koronát tettél fejére.

Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.

4 Életet kért tőled: adtál néki hosszú időt, örökkévalót és végtelent.

Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.

5 Nagy az ő dicsősége a te segítséged által; fényt és méltóságot adtál reája.

Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.

6 Sőt áldássá tetted őt örökké, megvidámítottad őt színed örömével.

Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.

7 Bizony a király bízik az Úrban, és nem inog meg, mert vele a Magasságosnak kegyelme.

Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.

8 Megtalálja kezed minden ellenségedet; jobbod megtalálja gyűlölőidet.

Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.

9 Tüzes kemenczévé teszed őket megjelenésed idején; az Úr az ő haragjában elnyeli őket és tűz emészti meg őket.

Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.

10 Gyümölcsüket kiveszted e földről, és magvokat az emberek fiai közül.

Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.

11 Mert gonoszságot terveztek ellened, csalárdságot gondoltak, de nem vihetik ki;

Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi;

12 Mert meghátráltatod őket, íved húrjait arczuknak feszíted.

sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.

13 Emelkedjél fel Uram, a te erőddel, hadd énekeljünk, hadd zengedezzük hatalmadat!

Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.