< Zsoltárok 147 >

1 Dicsérjétek az Urat! Hiszen Istenünkről énekelni jó; hiszen őt dicsérni gyönyörűséges és illendő dolog!
Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 Az Úr építi Jeruzsálemet, összegyűjti Izráelnek elűzötteit;
Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Meggyógyítja a megtört szívűeket, és bekötözi sebeiket.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 Elrendeli a csillagok számát, és mindnyájokat nevéről nevezi.
Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 Nagy a mi Urunk és igen hatalmas, s bölcseségének nincsen határa.
Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 Megtartja az Úr a nyomorultakat; a gonoszokat földig megalázza.
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
7 Énekeljetek az Úrnak hálaadással, pengessetek hárfát a mi Istenünknek!
Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
8 A ki beborítja az eget felhővel, esőt készít a föld számára, és füvet sarjaszt a hegyeken;
Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
9 A ki megadja táplálékát a baromnak, a holló-fiaknak, a melyek kárognak.
ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
10 Nem paripák erejében telik kedve, nem is a férfi lábszáraiban gyönyörködik;
Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11 Az őt félőkben gyönyörködik az Úr, a kik kegyelmében reménykednek.
Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
12 Dicsőitsd Jeruzsálem az Urat! Dicsérd, oh Sion, a te Istenedet!
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13 Mert erősekké teszi kapuid zárait, s megáldja benned a te fiaidat.
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14 Békességet ád határaidnak, megelégít téged a legjobb búzával.
Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
15 Leküldi parancsolatát a földre, nagy hirtelen lefut az ő rendelete!
Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
16 Olyan havat ád, mint a gyapjú, és szórja a deret, mint a port.
Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
17 Darabokban szórja le jegét: ki állhatna meg az ő fagya előtt?
Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
18 Kibocsátja szavát s szétolvasztja őket; megindítja szelét s vizek folydogálnak.
Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
19 Közli igéit Jákóbbal, törvényeit s végzéseit Izráellel.
Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20 Nem tesz így egyetlen néppel sem; végzéseit sem tudatja velök. Dicsérjétek az Urat!
Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!

< Zsoltárok 147 >