Zsoltárok 81
1 A karmesternek, a Gittitre. Ászáftól. Ujjongjatok Istennek, a mi erőnknek, riadozzatok Jákób Istenének!
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.
2 Hangoztassatok dalt és hallassatok dobot, kedves hárfát, lanttal együtt!
Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.
3 Fújjátok újholdkor a harsonát, holdtöltekor, ünnepünk napjára.
Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.
4 Mert törvény az Izraél számára, rendelete Jákób Istenének;
Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.
5 bizonyságul tette azt Józsefben, midőn kivonult Egyiptom országa ellen: Nyelvet, melyet nem ismerek, hallok.
Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:
6 Elvontam a tehertől vállát, kezei megszabadultak a kosártól.
"Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.
7 A szorultságban hívtál és kiragadtalak, meghallgattalak a mennydörgés rejtekében, megvizsgáltalak a pörlekedés vizénél. Széla.
Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)
8 Halljad népem, hadd intselek téged, Izraél, bár hallgatnál rám.
"Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 Ne legyen közted idegen isten, s ne borulj le idegen nép istene előtt.
Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.
10 Én vagyok az Örökkévaló, a te Istened, aki felhoztalak téged Egyiptom országából: tágra nyisd szájad, megtöltöm azt.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.
11 De népem nem hallgatott szavamra, s Izraél nem engedett nekem.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.
12 Magukra bocsátottam tehát szívük makacságában, járjanak saját tanácsaik szerint.
Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.
13 Vajha népem hallgatna reám, Izraél utaim szerint járna:
Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,
14 rövidesen megaláznám ellenségeiket, s szorongatóikra fordítanám kezemet;
niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
15 az Örökkévaló gyűlölői hízelegnének neki s örökké tartana az idejük.
Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.
16 Ennie adott búza zsiradékából, és sziklából jóllakattalak mézzel.
Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."
