Zsoltárok 58
1 A karmesternek. Ne ronts szerint. Dávidtól dal. Valóban némán beszéltek-e igazságot, egyenességgel itélitek az emberfiakat?
Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut. Oletteko te juuri niin mykät, ettette puhu sitä mikä oikeus on, ettekä tuomitse, mikä kohtuus on, te ihmisten lapset?
2 Sőt szívben jogtalanságokat cselekesztek, kezeitek erőszakát méritek az országban.
Sydämestänne te myös vääryyttä teette, ja maakunnassa käsillänne väkivaltaa toimitatte.
3 Elvetemedtek a gonoszok anyaméhtől fogva, eltévelyedtek születéstől fogva a hazugságot beszélők.
Jumalattomat ovat kääntyneet pois jo äitinsä kohdusta, valhetteliat ovat eksyneet hamasta äitinsä kohdusta.
4 Mérgük van, olyanféle mint a kígyó mérge, mint a siket viperáé, mely bedugja fülét,
Heidän kiukkunsa on niinkuin kärmeen kiukku, niinkuin kuuron kyykärmeen, joka korvansa tukitsee,
5 hogy meg ne hallja hangját a sugdosóknak, kiokult igézőnek igézését.
Ettei hän kuulisi lumojain ääntä, sen joka viisaasti lumota taitaa.
6 Isten, rombold le fogaikat szájukban, a fiatal oroszlánok zápfogait rontsd le, Örökkévaló!
Jumala, särje heidän hampaansa heidän suuhunsa: murenna, Herra, nuorten jalopeurain syömähampaat.
7 Olvadjanak el, mint a vizek, melyek szétfolynak – nyilait úgy feszitse, mintha letörnének! –
Heidän pitää sulaman niinkuin vesi: he ampuvat nuolillansa, mutta ne käyvät rikki.
8 mint a csiga, mely olvadva mászik, mint koraszülött, mint vakondok, melyek napot nem láttak.
He hukkuvat, niinkuin näkin kota raukee, niinkuin vaimon keskeneräinen, eikä saa nähdä aurinkoa.
9 Mielőtt megéreznék fazekaitok a tövist, mintegy nyersen, mintegy haragban elviszi a vihar.
Ennenkuin teidän orjantappuranne puuksi kasvavat, niin pitää vihan heitä elävänä repäisemän pois.
10 Örül az igaz, mert megtorlást látott, lábait füröszti a gonoszok vérében.
Vanhurskaan pitää iloitseman, koska hän koston näkee, ja pesemän jalkansa jumalattoman veressä,
11 Majd így szól az ember: Bizony van gyümölcs az igaz számára, bizony van Isten, a ki bíró a földön.
Että jokaisen pitää sanoman: vanhurskaalla on kuitenkin hedelmä; Jumala on kuitenkin se, joka tuomitsee maan päällä.
