< Zsoltárok 54 >

1 A karmesternek, hárfajátékon. Oktató dal Dávidtól. Mikor eljöttek a Zífbeliek es mondták Sáulnak: Nemde Dávid nálunk rejtőzködik. Isten, neveddel segíts engem s hatalmaddal szerezz nekem jogot!
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi, kun siifiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: "Daavid piileskelee meidän luonamme". Jumala, pelasta minut nimesi voimalla, aja minun asiani väkevyydelläsi.
2 Isten, halljad imámat, figyelj szájam beszédeire!
Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun suuni sanat.
3 Mert idegenek támadtak ellenem és erőszakosak törtek lelkemre; nem tartották Istent maguk előtt. Széla.
Sillä muukalaiset nousevat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyvät minun henkeäni, eivät he pidä Jumalaa silmäinsä edessä. (Sela)
4 Íme Isten segítőm nekem, az Úr az, ki lelkem támogatója.
Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki.
5 Viszonozza a rosszat meglesőimnek igazságodért semmisítsd meg őket.
Kohdatkoon paha minun vihamiehiäni, hävitä heidät uskollisuudessasi.
6 Készséggel hadd áldozok neked, magasztalom nevedet, Örökkévaló, mert jóságos;
Niin minä alttiisti sinulle uhraan, minä ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä.
7 mert minden szoron-gatásból megmentett engem, és ellenségeimet nézte szemem.
Sillä hän pelastaa minut kaikesta hädästä, ja minun silmäni saa mielikseen katsella vihollisiani.

< Zsoltárok 54 >