< Zsoltárok 54 >
1 A karmesternek, hárfajátékon. Oktató dal Dávidtól. Mikor eljöttek a Zífbeliek es mondták Sáulnak: Nemde Dávid nálunk rejtőzködik. Isten, neveddel segíts engem s hatalmaddal szerezz nekem jogot!
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla, Kuin Siphiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: David on lymyttänyt itsensä meidän tykönämme. Auta minua Jumala sinun nimelläs, ja saata minulle oikeus sinun väkevyydelläs.
2 Isten, halljad imámat, figyelj szájam beszédeire!
Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviis minun suuni sanat.
3 Mert idegenek támadtak ellenem és erőszakosak törtek lelkemre; nem tartották Istent maguk előtt. Széla.
Sillä muukalaiset karkasivat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyivät minun sieluani: ei he pitäneet Jumalaa silmäinsä edessä, (Sela)
4 Íme Isten segítőm nekem, az Úr az, ki lelkem támogatója.
Katso, Jumala auttaa minua: Herra tukee minun sieluani.
5 Viszonozza a rosszat meglesőimnek igazságodért semmisítsd meg őket.
Hän kostaa minun vihollisteni pahuuden: hajoita ne totuudessas.
6 Készséggel hadd áldozok neked, magasztalom nevedet, Örökkévaló, mert jóságos;
Niin minä mielelläni sinulle uhraan: minä kiitän, Herra, sinun nimeäs, sillä se on hyvä.
7 mert minden szoron-gatásból megmentett engem, és ellenségeimet nézte szemem.
Sillä hän on pelastanut minun kaikesta hädästä; ja minun silmäni ovat nähneet minun viholiseni.