Zsoltárok 119
1 Boldogok a gáncstalan útuak, kik az Örökkévaló tana szerint járnak!
Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Boldogok, kik megóvják bizonyságait, egész szívvel keresik őt;
Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 nem is cselekedtek jogtalanságot, az ő útjaiban jártak!
Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Te pasancsoltad, rendeleteidet hogy megőrizzük nagyon,
Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 Vajha megszilárdulnának útjaim, hogy megőrizzem törvényeidet!
O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Akkor nem szégyenülök meg, mikor tekintek mind a parancsaidra.
Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 Magasztallak szívnek egyenességében, mikor tanulom igazságos ítéleteidet.
Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Törvényeidet megőrzöm, ne hagyj el oly nagyon!
Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 Miáltal teszi tisztává ifjú az ösvényét; Hogy megőrzi igéd szerint!
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 Egész szivemmel kerestelek; ne engedj eltévednem parancsaidtól!
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 Szivembe rejtettem szavadat, azért, hogy ne vétkezzem ellened.
Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Áldva légy, Örökkévaló, taníts engem törvényeidre!
Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 Ajkaimmal beszélem el mind a szájad ítéleteit.
Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 Bizonyságaid útján örvendtem mint mindenféle vagyon fölött.
Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Rendeleteiden hadd elmélkedem, és hadd tekintsem ösvényeidet.
Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 Törvényeidben gyönyörködöm, nem felejtem el igédet.
Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Végezz jót szolgádon, hadd éljek és őrizzem meg igédet.
Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Nyisd meg szemeimet, hogy láthassak csodás dolgokat tanodból!
Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 Jövevény vagyok a földön; ne rejtsd el tőlem parancsaidat!
Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Megtörődik a lelkem, vágyakozva ítéleteid után minden időben.
Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Megdorgáltad az átkozott kevélyeket, kik eltévedtek parancsaidtól!
Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Gördíts le rólam gyalázatot és csúfságot, mert bizonyságaidat megóvtam.
Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 Bár ültek is nagyok, egymással beszéltek ellenem: a te szolgád elmélkedik törvényeiden.
Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 Gyönyörűségem is a te bizonyságaid, azok a tanácsosaim.
Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 A porhoz tapadt a lelkem; élessz fel engem igéd szerint!
Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 Útjaimat elbeszéltem s te meghallgattál: taníts engem törvényeidre!
Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Rendeleteid útját értesd meg velem, hadd elmélkedem csodatetteiden,
Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Szétfolyt a lelkem bánattól: támaszsz föl engem igéd szerint!
Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Hazugság útját távoztasd tőlem, s tanoddal kegyelmezz nekem.
Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Hűség útját választottam, ítéleteidet magam előtt tartottam.
Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Ragaszkodtam bizonyságaidhoz: Örökkévaló, ne szégyeníts meg!
Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 Parancsaid útján futok, mert tággá teszed szivemet.
Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Igazíts engem, Örökkévaló, törvényeid útjára, hadd óvjam meg mindvégig!
Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Értesd meg velem, hogy megóvhassam tanodat s megőrizzem egész szívvel.
Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Járass engem parancsaid ösvényén, mert azt kedvelem.
Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 Hajlítsd szívemet bizonyságaidhoz, s ne nyerészkedéshez!
Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Térítsd el szemeimet, hogy ne lássanak hamisat, útaidon éltess engem!
Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Tartsd meg szolgádnak a te szavadat, a mely visz a félelmedre.
Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Térítsd el gyalázatomat, melytől félek, mert jók a te ítéleteid.
Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Íme vágyakoztam rendeleteidre: igazságoddal éltess engem!
Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Jőjenek rám kegyelmeid, oh Örökkévaló, segedelmed szavad szerint!
Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 Hogy megfelelhessek gyalázómnak; mert bíztam a te igédben.
Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 Ne ragadd ki az igazság szavát szájamból fölötte nagyon, mert ítéleteidre várakozom.
Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 Hogy megőrizhessem tanodat állandóan, mindörökké.
Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Hogy járhassak tág téren, mert rendeleteidet kerestem.
Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 Hogy beszélhessek bizonyságaidról királyoknak előtte s ne szégyenkezzem.
Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 Majd gyönyörködöm parancsaidban, melyeket szeretek;
Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 s fölemelem kezeimet parancsaidhoz, melyeket szeretek, hogy elmélkedjem törvényeiden.
Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Emlékezzél a szolgádnak jutott igéről, mivelhogy engem reméltettél.
Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 Ez vigasztalásom nyomoruságomban: hogy szavad fölélesztett engem.
Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Kevélyek csúfoltak engem fölötte nagyon; tanodtól nem hajoltam el.
Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Gondoltam öröktől fogva való ítéleteidre, Örökkévaló, és megvigasztalódtam.
Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Forróság ragadott meg engem a gonoszok miatt, kik elhagyták tanodat.
Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Dalok voltak nekem törvényeid jövevénységem házában.
Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Gondoltam éjjel nevedre, a megőriztem tanodat.
Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 Ez jutott nekem, mert megóvtam rendeleteidet.
Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Osztályrészem, oh Örökkévaló – úgymondtam – hogy megőrzöm szavaidat.
Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 Könyörögtem előtted egész szivvel kegyelmezz nekem szavad szerint!
Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 Elgondoltam útjaimat s visszatérítettem lábaimat bizonyságaidhoz.
Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 Siettem és nem késedelmeztem, hogy megőrizzem parancsaidat.
Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 Gonoszok csapatjai körülfogtak; tanodat nem felejtettem el.
Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 Éjfélkor kelek föl, hogy hálát adjak neked a te igazságos ítéleteidért.
Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 Társa vagyok mindazoknak, kik téged félnek és rendeleteid megőrzőinek.
Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 Szereteteddel, Örökkévaló, tele van a föld, törvényeidre taníts engem.
Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Jót tettél szolgáddal, Örökkévaló, a te igéd szerint.
Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Jó értelemre és tudásra taníts engem, mert hittem parancsaidban.
Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Mielőtt sanyarogtam, tévelygő voltam, de most megőrzöm a szavadat.
Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Jó vagy te és jótevő: taníts engem törvényeidre!
Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 Rám fogtak hazugságot a kevélyek, én egész szívvel megóvom rendeleteidet.
Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 Eltompult mint hájtól a szivük, én tanodban gyönyörködtem.
Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 Jó nekem az, hogy sanyargattattam, azért hogy tanuljam törvényeidet.
Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 Jó nekem szájad tana, inkább mint ezrei aranynak és ezüstnek.
Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Kezeid készítettek és szilárdítottak engem: értesd meg velem, hogy tanulhassam parancsaidat!
Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Tisztelőid majd látnak engem és örülnek, mert igédre várakoztam.
Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Tudom, Örökkévaló, hogy igazság a te ítéleteid és hűséggel sanyargattál.
Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 Legyen, kérlek, szereteted a vigasztalásomra, a szolgádnak jutott szavad szerint!
Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 Jöjjön rám irgalmad, hogy éljek, mert tanod az én gyönyörűségem.
Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 Szégyenűljenek meg a kevélyek, mert hazugsággal elnyomtak engem; én elmélkedem rendeleteiden.
Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Forduljanak felém tisztelőid és bizonyságaid ismeröi.
Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Legyen szívem gáncstalan a te törvényeidben, azért hogy meg ne szégyenüljek.
Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Epedett lelkem a segedelmedért, igédre várakoztam.
Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Epednek szemeim szavadért, mondván: mikor vigasztalsz meg engem?
Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 Mert olyan lettem, mint tömlő a. füstben; törvényeidet nem felejtettem el.
Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Meddig tartanak szolgádnak napjai? Mikor teszel ítéletet üldözőimen?
Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 vermeket ástak nekem a kevélyek, a kik nem tanod szerint valók.
Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Mind a parancsaid hűség, hazugsággal üldöznek: segíts engem!
Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 Kevés híján semmivé tettek az országban, de én nem hagytam el rendeleteidet.
He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Szereteted szerint éltess engem, hogy megőrizhessem szájad bizonyságát.
Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 Örökké, oh Örökkévaló, fönnáll igéd az égben.
Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Nemzedékre meg nemzedékre van a te hüséged; megszilárdítottad a földet és megállt.
Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Itéleteid szerint megállanak ma is, mert mind a te szolgáid.
Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 Ha tanod nem a gyönyörűségem, akkor elvesztem volna nyomorúságomban.
Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 Soha sem felejtem el rendeleteidet; mert általuk éltettél engem.
En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 Tied vagyok: segíts engem, mert rendeleteidet kerestem.
Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 Reám vártak a gonoszok, hogy elveszítsenek; bizonyságaidra ügyelek én.
Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 Minden epedésnek láttam végét; tágas a te parancsod nagyon.
Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Mint szeretem tanodat! Egész nap ő az elmélkedésem.
Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Ellenségeimnél bölcsebbé tesz parancsod, mert örökké enyém az.
Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 Mind a tanítóimnál eszesebbé lettem, mert bizonyságaid az én elmélkedésem.
Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 Véneknél értelmesebb vagyok, mert rendeleteidet megóvtam.
Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 Minden rossz ösvénytől tartóztattam lábaimat, azért hogy megőrizzem igédet.
Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 Itéleteidtől nem távoztam el, mert te oktattál engem.
En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Mennyivel édesebbek szavaid inyemnek, mint a méz szájamnak!
Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 Rendeleteid által értelmes vagyok, azért gyűlölök minden hazug ösvényt.
Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Mécses a lábamnak a te igéd és világosság ösvényemnek.
Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 Megesküdtem s teljesítettem, hogy megőrzöm igazságos ítéleteidet.
Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 Sanyarognom kellett nagyon oh Örökkévaló, éltess igéd szerint!
Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Szájam felajánlásait vedd kedvesen, Örökkévaló, és ítéleteidre taníts engem.
Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Lelkem a tenyeremen van mindig, de tanodat nem felejtettem el.
Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 Tőrt vetettek gonoszok nekem, de rendeleteidtől nem tévedtem el.
Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 Birtokul vettem bizonyságaidat örökre, mert szívem vígsága azok.
Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Ráhajlítottam szívemet, hogy megtegyem törvényeidet örökké, mindvégig.
Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 Tétevázókat gyűlölök, s tanodat szeretem.
Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Rejtekem és pajzsom vagy, igédre várakoztam.
Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Távozzatok tőlem, gonosztevők, hadd óvom meg Istenem parancsait!
Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Támogass engem szavad szerint, hogy éljek, s ne engedj megszégyenülnöm reményemmel!
Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Erősíts engem, hogy megsegíttessem, hogy gyönyörködhessem mindig törvényeiden.
Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Elvetetted mind, kik törvényeidtől eltévelyegnek, mert hazug az ő csalfaságuk.
Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 Mint salakot elmozdítottad mind a föld gonoszait, azért szeretem bizonysága-idat.
Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Borzadott rettegésedtől testem, és ítéleteidtől félek.
Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 Cselekedtem jogot és igazságot, ne engedj át zsarolóimnak!
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Kezeskedjél szolgádért a jóra; ne zsaroljanak engem kevélyek.
Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Szemeim epedtek segítségedért és igazságos szavadért.
Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 Tégy szolgáddal szereteted szerint és törvényeidre taníts engem.
Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 Szolgád vagyok, értesd meg velem, hadd ismerjem meg bizonyságaidat!
Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 Ideje cselekedni az Örökkévalóért: megbontották a te tanodat.
Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Azért szeretem parancsaidat jobban aranynál és színaranynál.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Azért helyeslek mindenről való minden rendeletet, minden hazug ösvényt gyűlölök.
Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Csodásak a te bizonyságaid, azért megóvta azokat lelkem.
Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 Szavaidnak megkezdése világít, értelmessé tesz együgyüeket.
Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 Feltátottam szájamat s lihegtem, mert parancsaidra vágyódtam.
Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Fordulj hozzám és kegyelmezz nekem, joga szerint azoknak, kik nevedet szeretik.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Lépteimet szilárdítsd meg szavaddal, s ne engedj uralkodni rajtam semmi jogtalanságot.
Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Válts ki engem ember zsarolásától, hogy megőrizhessem rendeleteidet.
Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Arczodat világíttasd szolgádra és taníts engem törvényeidre!
Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Vízpatakoktól kiáradnak szemeim, mivel nem őrizték meg tanodat.
Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Igazságos vagy, Örökkévaló, és egyenesek ítéleteid.
Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 Igazsággal megparancsoltad bizonyságaidat és hűséggel nagyon.
Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Sorvasztott engem buzgalmam, mert elfelejtették szavaidat szorongatóim.
Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Salaktalan a te szavad nagyon és szolgád szereti azt.
Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 Csekély vagyok és megvetett; rendeleteidet nem felejtettem el.
Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Igazságod örökre igazság és igaz a te tanod.
Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Szorultság és szükség értek engem, parancsaid az én gyönyörűségem.
Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Igazság a te bizonyságaid örökre, értelmet adj nekem, hogy éljek!
Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 Egész szívvel felkiáltottam: hallgass meg, Örökkévaló, törvényeidet hadd óvom meg!
Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 Hívtalak, segíts engem, hogy megőrizhessem bizonyságaidat.
Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 Megelőztem a szürkületet és fohászkodtam; igédre várakoztam.
Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 Megelőzték szemeim az őrszakokat, hogy elmélkedjem szavadról.
Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Hangomat halljad szereteted szerint, Örökkévaló, ítéleted szerint éltess engem!
Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Közelednek a gazságot hajhászók, tanodtól eltávolodtak.
Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Közel vagy, Örökkévaló, s mind a parancsaid igazság.
Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 Régen tudom bizonyságaidból, hogy örökre alapítottad azokat.
Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Lásd nyomorúságomat és ragadj ki, mert tanodat nem felejtettem el.
Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Vidd ügyemet és válts meg engem, szavad szerint éltess engem!
Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Távol van a gonoszoktól segítség, mert törvényeidet nem keresték.
Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Irgalmad nagy, oh Örökkévaló, ítéleteid szerint éltess engem!
Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Sokan vannak üldözőim és szorongatóim, bizonyságaidtól nem hajoltam el.
Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 Láttam hűtlenkedőket és elundorodtam, a kik szavadat nem őrizték meg.
Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Lásd, hogy szeretem rendeleteidet, Örökkévaló, szereteted szerint éltess engem!
Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 Igédnek összege igazság és örökké tart minden igazságos ítéleted.
Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Nagyok üldöztek engem ok nélkül, de igédtől megrettent szívem.
Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 Örvendek én a te szavadon, mint ki nagy zsákmányt talál.
Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 Hazugságot gyűlölök és utálom; tanodat szeretem.
Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 Hétezer naponta dicsértelek, igazságos ítéleteidért.
Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Bőséges béke jut azoknak, kik szeretik tanodat, s nincs számukra botlás.
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Reménykedtem segítségedre, Örökkévaló, s parancsaidat megtettem.
Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Megőrizte lelkem bizonyságaidat és megszerettem őket nagyon.
Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 Megőriztem rendeleteidet és bizonságaidat, mert mind az útjaim előtted vannak.
Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Közel jusson színedhez fohászkodásom, Örökkévaló, igéd szerint adj nekem értelmet.
Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Jusson könyörgésem színed elé, szavad szerint ments meg engem!
Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Ömledeztessenek ajkaim dicséretet, mert törvényeidre tanítasz engem.
Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 Hangoztassa nyelvem szavadat, mert mind a parancsaid igazság.
Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Legyen kezed megsegítésemre, mert rendeleteidet választottam.
Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Vágyódtam üdvödre, oh Örökkévaló, és tanod az én gyönyörűségem.
Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Hadd éljen lelkem és dicsérjen téged. és ítéleteid segítsenek engem.
Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 Eltévedtem, mint bujdosó bárányt keresd szolgádat, mert parancsaidat nem felejtettem el.
Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
