< Zsoltárok 115 >

1 Ne nékünk, Örökkévaló, ne nékünk, hanem nevednek adj dicsőséget szeretetedért, igazságodért!
Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.
2 Miért mondják a nemzetek: hol van hát az ő istenük?
Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?
3 Holott Istenünk az égben van; mindent, a mit akar, megtesz.
Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 Bálványaik ezüst és arany, ember kezeinek műve.
Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
5 Szájuk van, de nem beszélnek, szemeik vannak, de nem látnak;
Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.
6 füleik vannak, de nem hallanak, orruk van, de nem szagolnak;
Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.
7 kezeik, de nem tapintanak, lábaik, de nem járnak, nem lehelnek torkukkal.
Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.
8 A milyenek ők, legyenek a készítőik, mindenki, ki bennök bízik.
Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
9 Izraél, te bízzál az Örökkévalóban! Segítségük és paízsuk ő.
Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
10 Áron háza, bizzatok az Örökkévalóban! Segítségük és paizsuk ő.
Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
11 Istenfélők, bízzatok az Örökkévalóban! Segítségük és paizsuk ő.
Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
12 Az Örökkévaló megemlékezett rólunk, megáldja, megáldja Izraél házát, megáldja Áron házát,
Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.
13 megáldja az istenfélőket, a kicsinyeket a nagyokkal együtt.
Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
14 Gyarapítson titeket az Örökkévaló, titeket és gyermekeiteket!
Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
15 Áldva legyetek az Örökkévalótól, ki égnek és földnek alkotója.
Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
16 Az ég az Örökkévalónak ege, de a földet az ember fiainak adta.
Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.
17 Nem a halottak dicsérik Jáht s nem mind, a kik sír csendjébe szállnak.
Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.
18 R De mi áldjuk Jáht mostantól mindörökké. Hallelúja!
Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!

< Zsoltárok 115 >