< Zsoltárok 107 >

1 Adjatok hálát az Örökkévalónak, mert jóságos, mert örökké tart a kegyelme!
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Ezt mondják az Örökkévaló megváltottjai, akiket megváltott szorongatónak kezéből,
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 és országokból gyűjtötte őket össze: keletről és nyugatról, északról és a tenger felől.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 Tévelyegtek a pusztában, sivatag úton, lakó várost nem találtak;
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 éhesek, szomjasak is, lelkük ellankad ő bennök.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 És kiáltottak az Örökkévalóhoz szorultságukban, szorongásaikból megmentette őket,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 járatta őket egyenes úton, hogy lakó városba menjenek.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Adjanak hálát az Örökkévalónak kegyelemért, és csodatotteiért az emberfiaival;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 mert jóllakatta az elepedt lelket, s az éhes lelket megtöltötte jóval!
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Kik sötétségben és homályban ülnek, nyomorúságnak s vasnak foglyai,
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 mert engedetlenkedtek Isten szavai iránt és a Legfelsőnek tanácsát megvetették;
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 hát megalázta szenvedésben szivöket, megbotlottak s nincs, ki segítsen.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 És kiáltottak az Örökkévalóhoz szorultságukban, szorongásaikból megsegíti őket,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 kivezeti őket sötétségből és homályból, és kötelékeiket szétszakítja.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Adjanak hálát az Örökkévalónak kegyelméért és csodatetteiért az emberfiaival;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 mert összetört érczajtókat és vasreteszeket szétvágott.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Akik oktalanok bűntettük útja miatt és bűneik miatt sanyarognak,
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 minden eledelt utál a lelkük s eljutottak a halál kapuihoz.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 És kiáltottak az Örökkévalóhoz szorultságukban, szorongásaikból megsegíti őket,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 igéjét küldi és meggyógyítja őket s kiszabadítja vermeikből;
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 adjanak hálát az Örökkévalónak kegyelméért és csodatotteiért az emberfiaival,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 s áldozzanak hálaáldozatokat, s beszéljék el tetteit ujjongással!
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Kik tengerre szállanak hajókon, munkát végeznek nagy vizeken,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 ők látták az Örökkévaló tetteit és csodatetteit a mélységben:
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 szólt s támasztott szélvihart s az fölemelte hullámait,
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 fölszállnak égbe, lesülyednek mélységekbe, lelkük elcsüggedt a bajban,
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 forognak és inognak mint a részeg, és minden bölcseségök elenyészik.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 És kiáltottak az Örökkévalóhoz szorultságukban, és szorongásaikból kivezeti őket;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 megállítja a vihart csendességgé s lecsillapodtak hullámaik;
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 s örültek, hogy elhallgattak, s elvezette őket kívánságuk révébe.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Adjanak hálát az Örökkévalónak kegyelméért és csodatetteiért az emberfiaival,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 s magasztalják őt népnek gyülekezetében s vének ülésében dicsérjék őt!
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 Folyamokat tett pusztává s víznek eredőit tikkadtsággá,
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 termékeny országot sós földdé a benne lakók rosszasága miatt;
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 pusztát tett vizes tóvá és sivatag földet víznek eredőivé,
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 és letelepített ott éhezőket s lakó várost alapítottak.
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 Bevetettek mezőket és ültettek szőlőket, és gyümölcsöt, termést szerzettek.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 Megáldotta őket, s megsokasodtak nagyon és barmukat nem kevésbítette.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 De megkevesbedtek és meggörnyedtek bajnak és bánatnak nyomásától.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 Csúfot önt nemesekre s eltévelyítette őket úttalan pusztaságban;
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 de felmagasította a szükölködőt a nyomorúságból s olyanná tette a családokat, mint a juhok.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 Látják az egyenesek és örülnek, s minden jogtalanság elzárja száját.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Ki oly bölcs, hogy megőrizze ezeket, hogy ügyeljenek az Örökkévaló kegyelmeire.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

< Zsoltárok 107 >