Példabeszédek 29
1 A feddés embere, a ki megkeményíti nyakát, hirtelen fog megtöretni és nincs gyógyulás.
Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
2 Midőn sokasodnak az igazak, örül a nép; de midőn uralkodik a gonosz, nyög a nép.
Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3 Ember, ki bölcsességet szeret, megörvendezteti atyját, de a ki parázna nőkkel társul, elveszíti a vagyont.
Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4 A király jog által fennállást ad az országnak, de az adók embere lerombolja.
Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5 Férfi, ki hízeleg felebarátjának, hálót terít ki lábainak.
Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6 Rossz ember büntettében tőr van, de az igaz ujjong és örül.
Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7 Ismeri az igaz a szegények jogát, a gonosz nem érti meg a tudást.
Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8 A csúfolás emberei fölszítják a várost, de a bölcsek lecsillapítják a haragot.
Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9 Bölcs ember, ki pörösködik oktalan emberrel, akár háborog, akár mosolyog, nincs nyugta.
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10 A vérontás emberei gyűlölik a gáncstalant, és az egyenesek gondoskodnak lelkükről.
Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11 Egész indulatát szabadon engedi a balga, de a bölcs utoljára lecsendesíti.
Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12 Uralkodó, ki hazug szóra figyel, annak szolgái mind gonoszok.
Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13 Szegény és elnyomás embere találkoztak, mindkettejük szemeinek megvilágosítója az Örökkévaló.
Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14 Király, ki igazsággal ítéli a szegényeket, annak trónja mindenkorra megszilárdul.
Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15 Vessző és intés bölcsességet ad, de a szabadjára eresztett fiú szégyent hoz anyjára.
Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
16 Midőn megsokasodnak a gonoszok, sokasodik a bűn, de az igazak meglátják elestüket.
Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
17 Fenyítsd fiadat és nyugalmat ad neked, és gyönyöröket szerez lelkednek.
Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
18 Látomás nélkül elvadul a nép, de a ki megőrzi a tant, boldog az!
Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
19 Szavak által nem okul a szolga, mert érti ugyan, de nincs felelet.
Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
20 Láttál embert, ki hirtelenkedik beszédében; inkább van a balgának reménye, mint neki.
Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Ki elkényezteti ifjúkortól fogva szolgáját, a végén az úrfivá lesz.
Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
22 Haragos ember viszályt gerjeszt, és indulatos embernél sok a bűntett.
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23 Az ember büszkesége megalázza őt, de az alázatos lelkű szert tesz tiszteletre.
Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
24 Ki tolvajjal osztozkodik, gyűlöli a lelkét; esküt hall, de nem vallhat.
Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
25 Az ember rettegése tőrt szerez, de ki az Örökkévalóban bízik, megótalmaztatik.
Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
26 Sokan keresik fel az uralkodó színét, de az Örökkévalótól van az ember igaza.
Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
27 Az igazak utálata a jogtalanság embere és a gonosznak utálata az egyenes útu.
Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
