Jób 39
1 Ismered-e a kőszáli zergék ellésének idejét, a szarvasünőnek vajúdását megvigyázod-e;
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 számlálod-e a hónapokat, melyeket kitöltenek, s ismered-e ellésük idejét?
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 Legörnyednek, kölykeiket világra hozzák, fájdalmaikat elbocsátják.
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 Fiaik erőre kapnak, felnövekednek a szabadban, kimennek és nem térnek vissza.
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 Ki bocsátotta szabadon a vadszamarat, s az erdei szamár köteleit ki oldotta meg?
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 Amelynek a sivatagot tettem házává, és lakásává a sós földet;
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 nevet a városnak zaján, a hajtónak lármázását nem hallja;
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 a mit a hegyeken kifürkészett, az legelője, s minden zöld után kutat.
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 Akarna-e a reém téged szolgálni, avagy meghál-e jászolodnál?
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 Odakötöd-e a reémet istrángjával a barázdához, vagy boronálja-e a völgyeket to utánad?
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 Bízhatsz-e benne, mert nagy az ereje, s ráhagyhatod-e szerzeményedet?
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 Hiszel-e benne, hogy behordja vetésedet s begyűjti szérűdre?
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 A strucznak szárnya vígan csattog, vajon tolla jámbor-e, meg tollazata?
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 Mert a földnek hagyja tojásait és a poron melegíti,
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 s felejti, hogy a láb eltiporja s a mező vadja széttapossa;
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 keménykedik fiókáival, mintha nem volnának övéi, hogy hiába a fáradalma, az nem a rettegése;
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 mert Isten elfeledtette vele a bölcsséget, s nem adott neki részt az értelemben.
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 A midőn a magasba szökell, neveti a lovat és lovasát.
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 Adsz-e a lónak erőt, öltesz-e nyakára sörényt?
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 Ugráltatod-e mint a sáskát?
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 Fenséges tüsszögése – rettenet.
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 Kémlelnek a síkon, akkor örvend erejében, kivonul a fegyver elébe; nevet a félelemnek, s nem retten meg s nem hátrál meg kard elől.
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 Fölötte zörög a tegez, villogó dárda és lándzsa;
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 tombolva és háborogva habzsolja a földet, s nem marad helyén, a mikor hallik a harsona.
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 A mint hallik a harsona, azt mondja: Haj; messziről szimatolja a csatát, a vezérek dörgedelmét és a riadást.
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 A te értelmedből repül-e fel a karvaly s terjeszti szárnyait a délnek;
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 avagy parancsodra emelkedik-e a sas, midőn magasba rakja fészkét?
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 Sziklán lakik és honol, sziklának fokán és hegyi várban;
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 onnan kémlel eledelre, messzire tekintenek ki szemei:
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 fiókái pedig vért hörpölnek, s a hol holttetemek vannak, ott van ő.
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
