Jób 12
1 Felélt Jób és mondta:
Niin vastasi Job ja sanoi:
2 Valóban, ti vagytok ám a nép, s veletek kihal a bölcsesség!
Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.
3 Nekem is van szívem mint nektek, nem esem messze tőletek, hisz kinél nem volnának effélék?
Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?
4 Nevetségéül vagyok barátnak, ki Istent szólította s ő meghallgatta; nevetségül az igaz, a gáncstalan!
Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.
5 A balvégzetnek megvetés, a gondtalannak vélekedése szerint, készen áll, a tántorgó lábúaknak.
Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,
6 Boldogságban vannak a rablók sátrai és biztosság azoké, kik Istent haragítják, azé, ki istenét kezében hordja.
Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.
7 Azonban kérdezd csak meg a barmot, majd tanít téged, s az ég madarát, majd megjelenti neked;
Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.
8 vagy szólj a földnek, majd tanít téged, és elbeszélik neked a tenger halai.
Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.
9 Ki ne tudná mindezekből, hogy az Örökkévaló keze cselekedte ezt;
Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?
10 kinek kezében van minden élőnek a lelke, s minden ember testének a szelleme.
Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?
11 Nemde a fül vizsgálja a szavakat s az íny az ételt ízleli meg?
Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?
12 Aggastyánokban van bölcsesség, s hosszú élet: értelmesség.
Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.
13 Ő nála van bölcsesség és erő, övé tanács és értelmesség!
Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.
14 Lám, lerombol s nem építtetik föl, rázár valakire s nem nyittatik ki neki.
Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.
15 Im elrekeszt vizeket s kiszáradnak – megereszti őket s feldúlják a földet.
Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.
16 Ő nála van hatalom és üdvösség, övé a tévelygő és a megtévesztő.
Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.
17 Járatja a tanácsosokat megfosztottan s a bírákat megtébolyítja;
Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.
18 a királyok kötelékét föloldotta és reákötött övet az ő derekukra;
Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.
19 járatja a papokat megfosztottan s a szilárdakat elferdíti;
Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.
20 megvonja a biztosszavúak beszédjét s a véneknek eszét elveszi;
Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.
21 csúfot önt a nemesekre s a hatalmasoknak kötését meglazítja.
Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.
22 Feltár mély dolgokat a sötétségből s kihozza világosságra a vakhomályt.
Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.
23 Nagyra növeszti a nemzeteket s elveszíti, kiterjeszti a nemzeteket és elviszi.
Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.
24 Szívét veszi az ország népe fejeinek s eltévelyíti úttalan pusztaságban;
Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.
25 tapogatóznak sötétségben világosság nélkül, s eltévelyíti őket mint a részeget.
Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.
