Prédikátor 10
1 Halált hozó légy büzhödtté, erjedővé teszi a kenőcskeverőnek olaját; nyomósabb bölcseségnél, dicsőségnél egy kevés balgaság.
Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
2 A bölcsnek szive jobbja felől van, és a balgának szíve balja felől.
Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.
3 Az úton is, a midőn a balgatag jár, hiányzik a szíve, és mindenkinek azt mondja, hogy balgatag ő.
Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.
4 Ha az uralkodónak indulata fölgerjed ellened, helyedet el ne hagyd, mert a szelídség nagy vétségeket enyhít.
Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.
5 Van egy baj, melyet láttam a nap alatt, – mint egy tévedés, mely a hatalmastól ered:
On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:
6 a balgaság nagy magasságba helyeztetett, míg a gazdagok alacsonyságban ülnek.
tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.
7 Szolgákat láttam lovakon, míg vezérek a földön jártak, miként szolgák.
Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.
8 A ki vermet ás, belé esik; s a ki falat áttör, azt kígyó marja meg.
Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.
9 A ki köveket szakít ki, megsérül általuk, a ki fát hasogat, veszélyeztetik általa.
Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.
10 Ha megtompult a vas s ő nem köszörülte meg az élét, akkor meg kell feszíteni az erőt, s ügyes eljárás nyereségét a bölcseség adja.
Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.
11 Ha mar a kígyó, nem lévén igézés, akkor nincsen nyeresége a nyelv emberének.
Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.
12 A bölcs szájának szavai csupa kellem, de a balgának ajkai megrontják őt;
Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.
13 szája szavainak kezdete balgaság, szájának vége pedig gonosz eszelősség.
Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.
14 S a balgatag szaporítja a szókat; nem tudja az ember azt, a mi lesz, és ahogy lesz ő utána, ki mondhatja meg neki?
Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?
15 A balgának fáradsága kifárasztja őt, a ki nem tud a városba menni.
Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.
16 Jaj neked ország, te melynek királya gyermek, míg vezéreid reggel étkeznek!
Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!
17 Boldog vagy ország, te melynek királya nemesek fia, míg vezéreid a maga idején étkeznek – erőben és nem ivásban.
Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!
18 Renyheség folytán sülyed a gerendázat és a kezek tunyasága folytán csepeg a ház.
Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.
19 Vígságra készítenek lakomát és a bor megörvendezteti az életet; a pénz módot ad mindenre.
Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
20 Még gondolatodban se átkozd a királyt és hálóazobáidban se átkozd a gazdagot; mert az ég madara elviszi a hangot és a szárnyas tudtúl adja a szót.
Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.
