नीतिवचन 14
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 २ जो सिधाई से चलता वह यहोवा का भय माननेवाला है, परन्तु जो टेढ़ी चाल चलता वह उसको तुच्छ जाननेवाला ठहरता है।
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 १७ जो झट क्रोध करे, वह मूर्खता का काम करेगा, और जो बुरी युक्तियाँ निकालता है, उससे लोग बैर रखते हैं।
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 २१ जो अपने पड़ोसी को तुच्छ जानता, वह पाप करता है, परन्तु जो दीन लोगों पर अनुग्रह करता, वह धन्य होता है।
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 २२ जो बुरी युक्ति निकालते हैं, क्या वे भ्रम में नहीं पड़ते? परन्तु भली युक्ति निकालनेवालों से करुणा और सच्चाई का व्यवहार किया जाता है।
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 २५ सच्चा साक्षी बहुतों के प्राण बचाता है, परन्तु जो झूठी बातें उड़ाया करता है उससे धोखा ही होता है।
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 २९ जो विलम्ब से क्रोध करनेवाला है वह बड़ा समझवाला है, परन्तु जो अधीर होता है, वह मूर्खता को बढ़ाता है।
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 ३१ जो कंगाल पर अंधेर करता, वह उसके कर्ता की निन्दा करता है, परन्तु जो दरिद्र पर अनुग्रह करता, वह उसकी महिमा करता है।
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 ३३ समझवाले के मन में बुद्धि वास किए रहती है, परन्तु मूर्ख मनुष्य बुद्धि के विषय में कुछ भी नहीं जानता।
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 ३५ जो कर्मचारी बुद्धि से काम करता है उस पर राजा प्रसन्न होता है, परन्तु जो लज्जा के काम करता, उस पर वह रोष करता है।
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
