< תהילים 139 >
למנצח לדוד מזמור יהוה חקרתני ותדע׃ | 1 |
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
אתה ידעת שבתי וקומי בנתה לרעי מרחוק׃ | 2 |
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
ארחי ורבעי זרית וכל דרכי הסכנתה׃ | 3 |
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
כי אין מלה בלשוני הן יהוה ידעת כלה׃ | 4 |
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
אחור וקדם צרתני ותשת עלי כפכה׃ | 5 |
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
פלאיה דעת ממני נשגבה לא אוכל לה׃ | 6 |
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
אנה אלך מרוחך ואנה מפניך אברח׃ | 7 |
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
אם אסק שמים שם אתה ואציעה שאול הנך׃ (Sheol ) | 8 |
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol )
אשא כנפי שחר אשכנה באחרית ים׃ | 9 |
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
גם שם ידך תנחני ותאחזני ימינך׃ | 10 |
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
ואמר אך חשך ישופני ולילה אור בעדני׃ | 11 |
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
גם חשך לא יחשיך ממך ולילה כיום יאיר כחשיכה כאורה׃ | 12 |
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
כי אתה קנית כליתי תסכני בבטן אמי׃ | 13 |
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
אודך על כי נוראות נפליתי נפלאים מעשיך ונפשי ידעת מאד׃ | 14 |
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
לא נכחד עצמי ממך אשר עשיתי בסתר רקמתי בתחתיות ארץ׃ | 15 |
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
גלמי ראו עיניך ועל ספרך כלם יכתבו ימים יצרו ולא אחד בהם׃ | 16 |
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
ולי מה יקרו רעיך אל מה עצמו ראשיהם׃ | 17 |
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
אספרם מחול ירבון הקיצתי ועודי עמך׃ | 18 |
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
אם תקטל אלוה רשע ואנשי דמים סורו מני׃ | 19 |
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
אשר יאמרך למזמה נשא לשוא עריך׃ | 20 |
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
הלוא משנאיך יהוה אשנא ובתקוממיך אתקוטט׃ | 21 |
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
תכלית שנאה שנאתים לאויבים היו לי׃ | 22 |
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
חקרני אל ודע לבבי בחנני ודע שרעפי׃ | 23 |
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
וראה אם דרך עצב בי ונחני בדרך עולם׃ | 24 |
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.