< מִשְׁלֵי 6 >

בני אם ערבת לרעך תקעת לזר כפיך׃ 1
Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
נוקשת באמרי פיך נלכדת באמרי פיך׃ 2
jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
עשה זאת אפוא בני והנצל כי באת בכף רעך לך התרפס ורהב רעיך׃ 3
niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
אל תתן שנה לעיניך ותנומה לעפעפיך׃ 4
Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
הנצל כצבי מיד וכצפור מיד יקוש׃ 5
Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
לך אל נמלה עצל ראה דרכיה וחכם׃ 6
Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
אשר אין לה קצין שטר ומשל׃ 7
Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
תכין בקיץ לחמה אגרה בקציר מאכלה׃ 8
se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
עד מתי עצל תשכב מתי תקום משנתך׃ 9
Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
מעט שנות מעט תנומות מעט חבק ידים לשכב׃ 10
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
ובא כמהלך ראשך ומחסרך כאיש מגן׃ 11
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
אדם בליעל איש און הולך עקשות פה׃ 12
Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
קרץ בעינו מלל ברגלו מרה באצבעתיו׃ 13
silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
תהפכות בלבו חרש רע בכל עת מדנים ישלח׃ 14
kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
על כן פתאם יבוא אידו פתע ישבר ואין מרפא׃ 15
Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
שש הנה שנא יהוה ושבע תועבות נפשו׃ 16
Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
עינים רמות לשון שקר וידים שפכות דם נקי׃ 17
ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
לב חרש מחשבות און רגלים ממהרות לרוץ לרעה׃ 18
sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
יפיח כזבים עד שקר ומשלח מדנים בין אחים׃ 19
väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
נצר בני מצות אביך ואל תטש תורת אמך׃ 20
Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
קשרם על לבך תמיד ענדם על גרגרתך׃ 21
Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
בהתהלכך תנחה אתך בשכבך תשמר עליך והקיצות היא תשיחך׃ 22
Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
כי נר מצוה ותורה אור ודרך חיים תוכחות מוסר׃ 23
Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
לשמרך מאשת רע מחלקת לשון נכריה׃ 24
että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
אל תחמד יפיה בלבבך ואל תקחך בעפעפיה׃ 25
Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
כי בעד אשה זונה עד ככר לחם ואשת איש נפש יקרה תצוד׃ 26
Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
היחתה איש אש בחיקו ובגדיו לא תשרפנה׃ 27
Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
אם יהלך איש על הגחלים ורגליו לא תכוינה׃ 28
Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
כן הבא אל אשת רעהו לא ינקה כל הנגע בה׃ 29
Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
לא יבוזו לגנב כי יגנוב למלא נפשו כי ירעב׃ 30
Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
ונמצא ישלם שבעתים את כל הון ביתו יתן׃ 31
Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
נאף אשה חסר לב משחית נפשו הוא יעשנה׃ 32
Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
נגע וקלון ימצא וחרפתו לא תמחה׃ 33
Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
כי קנאה חמת גבר ולא יחמול ביום נקם׃ 34
Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
לא ישא פני כל כפר ולא יאבה כי תרבה שחד׃ 35
Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

< מִשְׁלֵי 6 >