< מִשְׁלֵי 31 >

דברי למואל מלך משא אשר יסרתו אמו׃ 1
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
מה ברי ומה בר בטני ומה בר נדרי׃ 2
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
אל תתן לנשים חילך ודרכיך למחות מלכין׃ 3
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
אל למלכים למואל אל למלכים שתו יין ולרוזנים או שכר׃ 4
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
פן ישתה וישכח מחקק וישנה דין כל בני עני׃ 5
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
תנו שכר לאובד ויין למרי נפש׃ 6
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
ישתה וישכח רישו ועמלו לא יזכר עוד׃ 7
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
פתח פיך לאלם אל דין כל בני חלוף׃ 8
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
פתח פיך שפט צדק ודין עני ואביון׃ 9
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
אשת חיל מי ימצא ורחק מפנינים מכרה׃ 10
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
בטח בה לב בעלה ושלל לא יחסר׃ 11
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
גמלתהו טוב ולא רע כל ימי חייה׃ 12
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
דרשה צמר ופשתים ותעש בחפץ כפיה׃ 13
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
היתה כאניות סוחר ממרחק תביא לחמה׃ 14
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
ותקם בעוד לילה ותתן טרף לביתה וחק לנערתיה׃ 15
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
זממה שדה ותקחהו מפרי כפיה נטע כרם׃ 16
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
חגרה בעוז מתניה ותאמץ זרעותיה׃ 17
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
טעמה כי טוב סחרה לא יכבה בליל נרה׃ 18
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
ידיה שלחה בכישור וכפיה תמכו פלך׃ 19
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
כפה פרשה לעני וידיה שלחה לאביון׃ 20
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
לא תירא לביתה משלג כי כל ביתה לבש שנים׃ 21
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
מרבדים עשתה לה שש וארגמן לבושה׃ 22
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
נודע בשערים בעלה בשבתו עם זקני ארץ׃ 23
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
סדין עשתה ותמכר וחגור נתנה לכנעני׃ 24
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
עז והדר לבושה ותשחק ליום אחרון׃ 25
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
פיה פתחה בחכמה ותורת חסד על לשונה׃ 26
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
צופיה הליכות ביתה ולחם עצלות לא תאכל׃ 27
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
קמו בניה ויאשרוה בעלה ויהללה׃ 28
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
רבות בנות עשו חיל ואת עלית על כלנה׃ 29
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
שקר החן והבל היפי אשה יראת יהוה היא תתהלל׃ 30
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
תנו לה מפרי ידיה ויהללוה בשערים מעשיה׃ 31
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

< מִשְׁלֵי 31 >