< מִשְׁלֵי 17 >

טוב פת חרבה ושלוה בה מבית מלא זבחי ריב׃ 1
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
עבד משכיל ימשל בבן מביש ובתוך אחים יחלק נחלה׃ 2
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
מצרף לכסף וכור לזהב ובחן לבות יהוה׃ 3
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
מרע מקשיב על שפת און שקר מזין על לשון הות׃ 4
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
לעג לרש חרף עשהו שמח לאיד לא ינקה׃ 5
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
עטרת זקנים בני בנים ותפארת בנים אבותם׃ 6
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
לא נאוה לנבל שפת יתר אף כי לנדיב שפת שקר׃ 7
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
אבן חן השחד בעיני בעליו אל כל אשר יפנה ישכיל׃ 8
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
מכסה פשע מבקש אהבה ושנה בדבר מפריד אלוף׃ 9
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
תחת גערה במבין מהכות כסיל מאה׃ 10
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
אך מרי יבקש רע ומלאך אכזרי ישלח בו׃ 11
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
פגוש דב שכול באיש ואל כסיל באולתו׃ 12
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
משיב רעה תחת טובה לא תמיש רעה מביתו׃ 13
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
פוטר מים ראשית מדון ולפני התגלע הריב נטוש׃ 14
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
מצדיק רשע ומרשיע צדיק תועבת יהוה גם שניהם׃ 15
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
למה זה מחיר ביד כסיל לקנות חכמה ולב אין׃ 16
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
בכל עת אהב הרע ואח לצרה יולד׃ 17
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
אדם חסר לב תוקע כף ערב ערבה לפני רעהו׃ 18
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
אהב פשע אהב מצה מגביה פתחו מבקש שבר׃ 19
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
עקש לב לא ימצא טוב ונהפך בלשונו יפול ברעה׃ 20
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
ילד כסיל לתוגה לו ולא ישמח אבי נבל׃ 21
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
לב שמח ייטב גהה ורוח נכאה תיבש גרם׃ 22
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
שחד מחיק רשע יקח להטות ארחות משפט׃ 23
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
את פני מבין חכמה ועיני כסיל בקצה ארץ׃ 24
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
כעס לאביו בן כסיל וממר ליולדתו׃ 25
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
גם ענוש לצדיק לא טוב להכות נדיבים על ישר׃ 26
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
חושך אמריו יודע דעת וקר רוח איש תבונה׃ 27
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
גם אויל מחריש חכם יחשב אטם שפתיו נבון׃ 28
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

< מִשְׁלֵי 17 >