איוב 30

1 ועתה שחקו עלי צעירים ממני לימים אשר מאסתי אבותם לשית עם כלבי צאני׃

Nyt minun nuorempani nauravat minua, joiden isiä en minä olisi pannut minun laumani koirain sekaan;

2 גם כח ידיהם למה לי עלימו אבד כלח׃

Joiden voiman minä tyhjänä pidin, jotka ei ijällisiksi tulleet;

3 בחסר ובכפן גלמוד הערקים ציה אמש שואה ומשאה׃

Ne jotka nälän ja tuskan tähden pakenivat erinänsä korpeen, äsken turmeltuneet ja köyhtyneet,

4 הקטפים מלוח עלי שיח ושרש רתמים לחמם׃

Jotka nukulaisia repivät pensasten ympäri; ja katajan juuret olivat heidän ruokansa:

5 מן גו יגרשו יריעו עלימו כגנב׃

He ajettiin ulos, ja huudettiin heitä vastaan niinkuin varasta.

6 בערוץ נחלים לשכן חרי עפר וכפים׃

He asuivat kauhiain ojain tykönä maan luolissa ja vuorten rotkoissa.

7 בין שיחים ינהקו תחת חרול יספחו׃

Pensasten keskellä he huusivat, ja ohdakkein sekaan he kokosivat itsensä,

8 בני נבל גם בני בלי שם נכאו מן הארץ׃

Turhain ja hyljättyin ihmisten lapset, jotka halvimmat olivat maan päällä.

9 ועתה נגינתם הייתי ואהי להם למלה׃

Ja nyt minä olen heidän lauluksensa tullut, ja minun täytyy heidän juttunansa olla.

10 תעבוני רחקו מני ומפני לא חשכו רק׃

He kauhistavat minua, ja erkanevat kauvas minusta; ja ei he häpee sylkeä minun kasvoilleni.

11 כי יתרו פתח ויענני ורסן מפני שלחו׃

Sillä hän on minun köyteni päästänyt, ja on nöyryyttänyt minun: He ovat suitset minun edestäni heittäneet pois.

12 על ימין פרחח יקומו רגלי שלחו ויסלו עלי ארחות אידם׃

Oikialle puolelle nousivat nuorukaiset: He lykkäsivät pois minun jalkani, ja tekivät tien minua kohden, hukuttaaksensa minua.

13 נתסו נתיבתי להותי יעילו לא עזר למו׃

He ovat kukistaneet minun polkuni: se oli huokia heille minua vahingoittaa, ilman kenenkään avuta.

14 כפרץ רחב יאתיו תחת שאה התגלגלו׃

He ovat tulleet sisälle niinkuin suurten rakoin lävitse, ja ovat sekaseuraisin karaneet sisälle.

15 ההפך עלי בלהות תרדף כרוח נדבתי וכעב עברה ישעתי׃

Pelko on kääntynyt minua vastaan, ja niinkuin tuuli vainonnut minun kunniaani, ja niinkuin pilvi, on minun autuuteni mennyt ohitse.

16 ועתה עלי תשתפך נפשי יאחזוני ימי עני׃

Mutta nyt kääntää minun sieluni itsensä minua vastaan, ja minun murhepäiväni ovat minun käsittäneet.

17 לילה עצמי נקר מעלי וערקי לא ישכבון׃

Yöllä minun luuni lävistettiin kaikin paikoin lävitse, ja minun suoneni ei saa lepoa.

18 ברב כח יתחפש לבושי כפי כתנתי יאזרני׃

Suuren voiman kautta minun vaatteeni muutetaan, ja hän on vyöttänyt minun niinkuin hameeni pään lävellä.

19 הרני לחמר ואתמשל כעפר ואפר׃

Minä sotkutaan lokaan, ja verrataan tomuun ja tuhkaan.

20 אשוע אליך ולא תענני עמדתי ותתבנן בי׃

Jos minä hudan sinun tykös, niin et sinä vastaa minua: jos minä käyn edes, niin et sinä minusta tietävinäs ole.

21 תהפך לאכזר לי בעצם ידך תשטמני׃

Sinä olet muuttunut minulle hirmuiseksi, ja vainoot minua kätes voimalla.

22 תשאני אל רוח תרכיבני ותמגגני תשוה׃

Sinä nostat minun tuuleen, ja annat minun ajaa sen päällä, ja sulaat minun voimallisesti.

23 כי ידעתי מות תשיבני ובית מועד לכל חי׃

Sillä minä tiedän, ettäs annat minun kuolemaan, joka on se huone, joka kaikille eläville on asetettu.

24 אך לא בעי ישלח יד אם בפידו להן שוע׃

Ei hän kuitenkaan ojenna kättänsä luutarhaan, eikä he huuda kadotuksestansa.

25 אם לא בכיתי לקשה יום עגמה נפשי לאביון׃

Minä itkin kovana aikana, ja minun sieluni armahti köyhää.

26 כי טוב קויתי ויבא רע ואיחלה לאור ויבא אפל׃

Minä odotin hyvää, ja paha tuli: minä odotin valkeutta, ja pimeys tuli.

27 מעי רתחו ולא דמו קדמני ימי עני׃

Minun sisällykseni kiehuvat lakkaamatta: Murheen aika on minun ennättänyt.

28 קדר הלכתי בלא חמה קמתי בקהל אשוע׃

Minä käyn mustettuna, ehkei aurinko minua ruskoittanut: minä nousen kansan seassa ja huudan.

29 אח הייתי לתנים ורע לבנות יענה׃

Minä olen kärmetten veli, strutsilinnun poikain kumppani.

30 עורי שחר מעלי ועצמי חרה מני חרב׃

Minun nahkani minun päälläni on mustettunut, ja minun luuni ovat helteestä palaneet.

31 ויהי לאבל כנרי ועגבי לקול בכים׃

Minun kanteleeni on muuttunut valitukseksi, ja minun huiluni itkuksi.