איוב 3

1 אחרי כן פתח איוב את פיהו ויקלל את יומו׃

Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

2 ויען איוב ויאמר׃

Ja Job vastasi ja sanoi:

3 יאבד יום אולד בו והלילה אמר הרה גבר׃

Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.

4 היום ההוא יהי חשך אל ידרשהו אלוה ממעל ואל תופע עליו נהרה׃

Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

5 יגאלהו חשך וצלמות תשכן עליו עננה יבעתהו כמרירי יום׃

Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

6 הלילה ההוא יקחהו אפל אל יחד בימי שנה במספר ירחים אל יבא׃

Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

7 הנה הלילה ההוא יהי גלמוד אל תבא רננה בו׃

Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

8 יקבהו אררי יום העתידים ערר לויתן׃

Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

9 יחשכו כוכבי נשפו יקו לאור ואין ואל יראה בעפעפי שחר׃

Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

10 כי לא סגר דלתי בטני ויסתר עמל מעיני׃

Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

11 למה לא מרחם אמות מבטן יצאתי ואגוע׃

Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?

12 מדוע קדמוני ברכים ומה שדים כי אינק׃

Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

13 כי עתה שכבתי ואשקוט ישנתי אז ינוח לי׃

Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

14 עם מלכים ויעצי ארץ הבנים חרבות למו׃

Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

15 או עם שרים זהב להם הממלאים בתיהם כסף׃

Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

16 או כנפל טמון לא אהיה כעללים לא ראו אור׃

Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

17 שם רשעים חדלו רגז ושם ינוחו יגיעי כח׃

Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;

18 יחד אסירים שאננו לא שמעו קול נגש׃

Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

19 קטן וגדול שם הוא ועבד חפשי מאדניו׃

Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

20 למה יתן לעמל אור וחיים למרי נפש׃

Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

21 המחכים למות ואיננו ויחפרהו ממטמונים׃

Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

22 השמחים אלי גיל ישישו כי ימצאו קבר׃

Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

23 לגבר אשר דרכו נסתרה ויסך אלוה בעדו׃

Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?

24 כי לפני לחמי אנחתי תבא ויתכו כמים שאגתי׃

Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,

25 כי פחד פחדתי ויאתיני ואשר יגרתי יבא לי׃

Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

26 לא שלותי ולא שקטתי ולא נחתי ויבא רגז׃

Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.