< איוב 21 >
שמעו שמוע מלתי ותהי זאת תנחומתיכם׃ | 2 |
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
שאוני ואנכי אדבר ואחר דברי תלעיג׃ | 3 |
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
האנכי לאדם שיחי ואם מדוע לא תקצר רוחי׃ | 4 |
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
פנו אלי והשמו ושימו יד על פה׃ | 5 |
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
ואם זכרתי ונבהלתי ואחז בשרי פלצות׃ | 6 |
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
מדוע רשעים יחיו עתקו גם גברו חיל׃ | 7 |
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
זרעם נכון לפניהם עמם וצאצאיהם לעיניהם׃ | 8 |
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
בתיהם שלום מפחד ולא שבט אלוה עליהם׃ | 9 |
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
שורו עבר ולא יגעל תפלט פרתו ולא תשכל׃ | 10 |
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
ישלחו כצאן עויליהם וילדיהם ירקדון׃ | 11 |
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
ישאו כתף וכנור וישמחו לקול עוגב׃ | 12 |
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
יבלו בטוב ימיהם וברגע שאול יחתו׃ (Sheol ) | 13 |
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol )
ויאמרו לאל סור ממנו ודעת דרכיך לא חפצנו׃ | 14 |
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
מה שדי כי נעבדנו ומה נועיל כי נפגע בו׃ | 15 |
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
הן לא בידם טובם עצת רשעים רחקה מני׃ | 16 |
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
כמה נר רשעים ידעך ויבא עלימו אידם חבלים יחלק באפו׃ | 17 |
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
יהיו כתבן לפני רוח וכמץ גנבתו סופה׃ | 18 |
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
אלוה יצפן לבניו אונו ישלם אליו וידע׃ | 19 |
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
יראו עינו כידו ומחמת שדי ישתה׃ | 20 |
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
כי מה חפצו בביתו אחריו ומספר חדשיו חצצו׃ | 21 |
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
הלאל ילמד דעת והוא רמים ישפוט׃ | 22 |
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
זה ימות בעצם תמו כלו שלאנן ושליו׃ | 23 |
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
עטיניו מלאו חלב ומח עצמותיו ישקה׃ | 24 |
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
וזה ימות בנפש מרה ולא אכל בטובה׃ | 25 |
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
יחד על עפר ישכבו ורמה תכסה עליהם׃ | 26 |
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
הן ידעתי מחשבותיכם ומזמות עלי תחמסו׃ | 27 |
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
כי תאמרו איה בית נדיב ואיה אהל משכנות רשעים׃ | 28 |
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
הלא שאלתם עוברי דרך ואתתם לא תנכרו׃ | 29 |
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
כי ליום איד יחשך רע ליום עברות יובלו׃ | 30 |
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
מי יגיד על פניו דרכו והוא עשה מי ישלם לו׃ | 31 |
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
והוא לקברות יובל ועל גדיש ישקוד׃ | 32 |
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
מתקו לו רגבי נחל ואחריו כל אדם ימשוך ולפניו אין מספר׃ | 33 |
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
ואיך תנחמוני הבל ותשובתיכם נשאר מעל׃ | 34 |
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."