איוב 20

1 ויען צפר הנעמתי ויאמר׃

Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:

2 לכן שעפי ישיבוני ובעבור חושי בי׃

Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.

3 מוסר כלמתי אשמע ורוח מבינתי יענני׃

Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.

4 הזאת ידעת מני עד מני שים אדם עלי ארץ׃

Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,

5 כי רננת רשעים מקרוב ושמחת חנף עדי רגע׃

Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.

6 אם יעלה לשמים שיאו וראשו לעב יגיע׃

Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;

7 כגללו לנצח יאבד ראיו יאמרו איו׃

Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?

8 כחלום יעוף ולא ימצאוהו וידד כחזיון לילה׃

Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.

9 עין שזפתו ולא תוסיף ולא עוד תשורנו מקומו׃

Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.

10 בניו ירצו דלים וידיו תשבנה אונו׃

Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

11 עצמותיו מלאו עלומו ועמו על עפר תשכב׃

Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.

12 אם תמתיק בפיו רעה יכחידנה תחת לשונו׃

Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.

13 יחמל עליה ולא יעזבנה וימנענה בתוך חכו׃

Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.

14 לחמו במעיו נהפך מרורת פתנים בקרבו׃

Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.

15 חיל בלע ויקאנו מבטנו יורשנו אל׃

Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.

16 ראש פתנים יינק תהרגהו לשון אפעה׃

Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.

17 אל ירא בפלגות נהרי נחלי דבש וחמאה׃

Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.

18 משיב יגע ולא יבלע כחיל תמורתו ולא יעלס׃

Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.

19 כי רצץ עזב דלים בית גזל ולא יבנהו׃

Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.

20 כי לא ידע שלו בבטנו בחמודו לא ימלט׃

Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.

21 אין שריד לאכלו על כן לא יחיל טובו׃

Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.

22 במלאות שפקו יצר לו כל יד עמל תבואנו׃

Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.

23 יהי למלא בטנו ישלח בו חרון אפו וימטר עלימו בלחומו׃

Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.

24 יברח מנשק ברזל תחלפהו קשת נחושה׃

Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.

25 שלף ויצא מגוה וברק ממררתו יהלך עליו אמים׃

Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.

26 כל חשך טמון לצפוניו תאכלהו אש לא נפח ירע שריד באהלו׃

Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.

27 יגלו שמים עונו וארץ מתקוממה לו׃

Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.

28 יגל יבול ביתו נגרות ביום אפו׃

Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.

29 זה חלק אדם רשע מאלהים ונחלת אמרו מאל׃

Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.