< איוב 14 >
אדם ילוד אשה קצר ימים ושבע רגז׃ | 1 |
Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa, ja on täynnä levottomuutta,
כציץ יצא וימל ויברח כצל ולא יעמוד׃ | 2 |
Kasvaa niinkuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niinkuin varjo, ja ei pysy.
אף על זה פקחת עינך ואתי תביא במשפט עמך׃ | 3 |
Ja senkaltaisen päälle sinä avaat silmäs, ja vedät minun kanssasi oikeuden eteen.
מי יתן טהור מטמא לא אחד׃ | 4 |
Kuka löytää puhtaan niiden seassa, kussa ei puhdasta ole?
אם חרוצים ימיו מספר חדשיו אתך חקו עשית ולא יעבור׃ | 5 |
Hänellä on määrätty aika, hänen kuukauttensa luku on sinun tykönäs: sinä olet määrän asettanut hänen eteensä, jota ei hän taida käydä ylitse.
שעה מעליו ויחדל עד ירצה כשכיר יומו׃ | 6 |
Luovu hänestä, että hän sais levätä, niinkauvan kuin hänen aikansa tulee, jota hän odottaa niinkuin palkollinen.
כי יש לעץ תקוה אם יכרת ועוד יחליף וינקתו לא תחדל׃ | 7 |
Puulla on toivo, ehkä se hakattaisiin, että se uudistetaan, ja sen vesat kasvavat jälleen:
אם יזקין בארץ שרשו ובעפר ימות גזעו׃ | 8 |
Ehkä sen juuret vanhenevat maassa, ja kanto mätänee mullassa,
מריח מים יפרח ועשה קציר כמו נטע׃ | 9 |
Kuitenkin se versoo jälleen veden märkyydestä, ja kasvaa niinkuin se istutettu olis.
וגבר ימות ויחלש ויגוע אדם ואיו׃ | 10 |
Mutta kussa ihminen on, koska hän kuollut, hukkunut ja pois on?
אזלו מים מני ים ונהר יחרב ויבש׃ | 11 |
Niinkuin vesi juoksee ulos merestä, ja oja kureentuu ja kuivettuu,
ואיש שכב ולא יקום עד בלתי שמים לא יקיצו ולא יערו משנתם׃ | 12 |
Niin on ihminen, kuin hän kuollut on, ei hän nouse: niinkauvan kuin taivas pysyy, ei he virkoo eikä herää unestansa.
מי יתן בשאול תצפנני תסתירני עד שוב אפך תשית לי חק ותזכרני׃ (Sheol ) | 13 |
O jospa sinä minun hautaan kätkisit ja peittäisit minun, niinkauvan kuin vihas menis pois, ja asettaisit minulle määrän muistaakses minua. (Sheol )
אם ימות גבר היחיה כל ימי צבאי איחל עד בוא חליפתי׃ | 14 |
Luuletkos kuolleen ihmisen tulevan eläväksi jälleen? Minä odotan joka päivä niinkauvan kuin minä sodin, siihenasti että minun muutteeni tulee,
תקרא ואנכי אענך למעשה ידיך תכסף׃ | 15 |
Että sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin sinua, ja ettes hylkäisi käsialaas;
כי עתה צעדי תספור לא תשמור על חטאתי׃ | 16 |
Sillä sinä olet jo lukenut kaikki minun askeleeni: etkös ota vaaria minun synneistäni?
חתם בצרור פשעי ותטפל על עוני׃ | 17 |
Minun rikokseni olet sinä lukinnut lyhteesen, ja pannut kokoon minun vääryyteni.
ואולם הר נופל יבול וצור יעתק ממקמו׃ | 18 |
Jos tosin vuori kaatuu ja katoo, ja vaha siirtyy sialtansa,
אבנים שחקו מים תשטף ספיחיה עפר ארץ ותקות אנוש האבדת׃ | 19 |
Vesi kuluttaa kivet, ja virta vie maan pois, ja mitä sen päällä itse kasvaa: niin sinä myös ihmisen toivon kadotat.
תתקפהו לנצח ויהלך משנה פניו ותשלחהו׃ | 20 |
Sinä olet häntä voimallisempi ijankaikkisesti, ja hänen täytyy mennä pois. Sinä muutat hänen kasvonsa, ja annat hänen mennä.
יכבדו בניו ולא ידע ויצערו ולא יבין למו׃ | 21 |
Ovatko hänen lapsensa kunnniassa, sitä ei hän tiedä, taikka ovatko he ylönkatseessa, sitä ei hän ymmärrä.
אך בשרו עליו יכאב ונפשו עליו תאבל׃ | 22 |
Kuitenkin niinkauvan kuin hän kantaa lihaa, täytyy hänen olla vaivassa, ja niinkauvan kuin hänen sielunsa on hänessä, täytyy hänen murhetta kärsiä.