< שמואל ב 22 >
וידבר דוד ליהוה את דברי השירה הזאת ביום הציל יהוה אתו מכף כל איביו ומכף שאול׃ | 1 |
Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
ויאמר יהוה סלעי ומצדתי ומפלטי לי׃ | 2 |
"Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
אלהי צורי אחסה בו מגני וקרן ישעי משגבי ומנוסי משעי מחמס תשעני׃ | 3 |
Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
מהלל אקרא יהוה ומאיבי אושע׃ | 4 |
'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
כי אפפני משברי מות נחלי בליעל יבעתני׃ | 5 |
Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
חבלי שאול סבני קדמני מקשי מות׃ (Sheol ) | 6 |
Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol )
בצר לי אקרא יהוה ואל אלהי אקרא וישמע מהיכלו קולי ושועתי באזניו׃ | 7 |
Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
ותגעש ותרעש הארץ מוסדות השמים ירגזו ויתגעשו כי חרה לו׃ | 8 |
Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
עלה עשן באפו ואש מפיו תאכל גחלים בערו ממנו׃ | 9 |
Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
ויט שמים וירד וערפל תחת רגליו׃ | 10 |
Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
וירכב על כרוב ויעף וירא על כנפי רוח׃ | 11 |
Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
וישת חשך סביבתיו סכות חשרת מים עבי שחקים׃ | 12 |
Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
מנגה נגדו בערו גחלי אש׃ | 13 |
Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
ירעם מן שמים יהוה ועליון יתן קולו׃ | 14 |
Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
וישלח חצים ויפיצם ברק ויהמם׃ | 15 |
Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
ויראו אפקי ים יגלו מסדות תבל בגערת יהוה מנשמת רוח אפו׃ | 16 |
Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
ישלח ממרום יקחני ימשני ממים רבים׃ | 17 |
Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
יצילני מאיבי עז משנאי כי אמצו ממני׃ | 18 |
Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
יקדמני ביום אידי ויהי יהוה משען לי׃ | 19 |
He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
ויצא למרחב אתי יחלצני כי חפץ בי׃ | 20 |
Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
יגמלני יהוה כצדקתי כבר ידי ישיב לי׃ | 21 |
Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
כי שמרתי דרכי יהוה ולא רשעתי מאלהי׃ | 22 |
Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
כי כל משפטו לנגדי וחקתיו לא אסור ממנה׃ | 23 |
Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
ואהיה תמים לו ואשתמרה מעוני׃ | 24 |
Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
וישב יהוה לי כצדקתי כברי לנגד עיניו׃ | 25 |
Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
עם חסיד תתחסד עם גבור תמים תתמם׃ | 26 |
Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
עם נבר תתבר ועם עקש תתפל׃ | 27 |
puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
ואת עם עני תושיע ועיניך על רמים תשפיל׃ | 28 |
Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
כי אתה נירי יהוה ויהוה יגיה חשכי׃ | 29 |
Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
כי בכה ארוץ גדוד באלהי אדלג שור׃ | 30 |
Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
האל תמים דרכו אמרת יהוה צרופה מגן הוא לכל החסים בו׃ | 31 |
Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
כי מי אל מבלעדי יהוה ומי צור מבלעדי אלהינו׃ | 32 |
Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
האל מעוזי חיל ויתר תמים דרכו׃ | 33 |
se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
משוה רגליו כאילות ועל במותי יעמדני׃ | 34 |
tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
מלמד ידי למלחמה ונחת קשת נחושה זרעתי׃ | 35 |
joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
ותתן לי מגן ישעך וענתך תרבני׃ | 36 |
Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
תרחיב צעדי תחתני ולא מעדו קרסלי׃ | 37 |
Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
ארדפה איבי ואשמידם ולא אשוב עד כלותם׃ | 38 |
Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
ואכלם ואמחצם ולא יקומון ויפלו תחת רגלי׃ | 39 |
Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
ותזרני חיל למלחמה תכריע קמי תחתני׃ | 40 |
Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
ואיבי תתה לי ערף משנאי ואצמיתם׃ | 41 |
Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
ישעו ואין משיע אל יהוה ולא ענם׃ | 42 |
He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
ואשחקם כעפר ארץ כטיט חוצות אדקם ארקעם׃ | 43 |
Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
ותפלטני מריבי עמי תשמרני לראש גוים עם לא ידעתי יעבדני׃ | 44 |
Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
בני נכר יתכחשו לי לשמוע אזן ישמעו לי׃ | 45 |
Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
בני נכר יבלו ויחגרו ממסגרותם׃ | 46 |
Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
חי יהוה וברוך צורי וירם אלהי צור ישעי׃ | 47 |
Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
האל הנתן נקמת לי ומוריד עמים תחתני׃ | 48 |
Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
ומוציאי מאיבי ומקמי תרוממני מאיש חמסים תצילני׃ | 49 |
sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
על כן אודך יהוה בגוים ולשמך אזמר׃ | 50 |
Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
מגדיל ישועות מלכו ועשה חסד למשיחו לדוד ולזרעו עד עולם׃ | 51 |
sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."