< תְהִלִּים 67 >
לַמְנַצֵּ֥ח בִּנְגִינֹ֗ת מִזְמ֥וֹר שִֽׁיר׃ אֱלֹהִ֗ים יְחָנֵּ֥נוּ וִֽיבָרְכֵ֑נוּ יָ֤אֵ֥ר פָּנָ֖יו אִתָּ֣נוּ סֶֽלָה׃ | 1 |
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi, laulu. Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, (Sela)
לָדַ֣עַת בָּאָ֣רֶץ דַּרְכֶּ֑ךָ בְּכָל־גּ֝וֹיִ֗ם יְשׁוּעָתֶֽךָ׃ | 2 |
että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa sinun apusi.
יוֹד֖וּךָ עַמִּ֥ים ׀ אֱלֹהִ֑ים י֝וֹד֗וּךָ עַמִּ֥ים כֻּלָּֽם׃ | 3 |
Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.
יִֽשְׂמְח֥וּ וִֽירַנְּנ֗וּ לְאֻ֫מִּ֥ים כִּֽי־תִשְׁפֹּ֣ט עַמִּ֣ים מִישׁ֑וֹר וּלְאֻמִּ֓ים ׀ בָּאָ֖רֶץ תַּנְחֵ֣ם סֶֽלָה׃ | 4 |
Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. (Sela)
יוֹד֖וּךָ עַמִּ֥ים ׀ אֱלֹהִ֑ים י֝וֹד֗וּךָ עַמִּ֥ים כֻּלָּֽם׃ | 5 |
Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.
אֶ֭רֶץ נָתְנָ֣ה יְבוּלָ֑הּ יְ֝בָרְכֵ֗נוּ אֱלֹהִ֥ים אֱלֹהֵֽינוּ׃ | 6 |
Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.
יְבָרְכֵ֥נוּ אֱלֹהִ֑ים וְיִֽירְא֥וּ אֹ֝ת֗וֹ כָּל־אַפְסֵי־אָֽרֶץ׃ | 7 |
Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret.