מִשְׁלֵי 26

1 כַּשֶּׁלֶג ׀ בַּקַּיִץ וְכַמָּטָר בַּקָּצִיר כֵּן לֹא־נָאוֶה לִכְסִיל כָּבֽוֹד׃

Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

2 כַּצִּפּוֹר לָנוּד כַּדְּרוֹר לָעוּף כֵּן קִֽלְלַת חִנָּם לא לוֹ תָבֹֽא׃

Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

3 שׁוֹט לַסּוּס מֶתֶג לַחֲמוֹר וְשֵׁבֶט לְגֵו כְּסִילִֽים׃

Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!

4 אַל־תַּעַן כְּסִיל כְּאִוַּלְתּוֹ פֶּֽן־תִּשְׁוֶה־לּוֹ גַם־אָֽתָּה׃

Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

5 עֲנֵה כְסִיל כְּאִוַּלְתּוֹ פֶּן־יִהְיֶה חָכָם בְּעֵינָֽיו׃

Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.

6 מְקַצֶּה רַגְלַיִם חָמָס שֹׁתֶה שֹׁלֵחַ דְּבָרִים בְּיַד־כְּסִֽיל׃

Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.

7 דַּלְיוּ שֹׁקַיִם מִפִּסֵּחַ וּמָשָׁל בְּפִי כְסִילִֽים׃

Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.

8 כִּצְרוֹר אֶבֶן בְּמַרְגֵּמָה כֵּן־נוֹתֵן לִכְסִיל כָּבֽוֹד׃

Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.

9 חוֹחַ עָלָה בְיַד־שִׁכּוֹר וּמָשָׁל בְּפִי כְסִילִֽים׃

Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.

10 רַב מְחֽוֹלֵֽל־כֹּל וְשֹׂכֵר כְּסִיל וְשֹׂכֵר עֹבְרִֽים׃

Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.

11 כְּכֶלֶב שָׁב עַל־קֵאוֹ כְּסִיל שׁוֹנֶה בְאִוַּלְתּֽוֹ׃

Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.

12 רָאִיתָ אִישׁ חָכָם בְּעֵינָיו תִּקְוָה לִכְסִיל מִמֶּֽנּוּ׃

Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

13 אָמַר עָצֵל שַׁחַל בַּדָּרֶךְ אֲרִי בֵּין הָרְחֹבֽוֹת׃

Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".

14 הַדֶּלֶת תִּסּוֹב עַל־צִירָהּ וְעָצֵל עַל־מִטָּתֽוֹ׃

Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.

15 טָמַן עָצֵל יָדוֹ בַּצַּלָּחַת נִלְאָה לַֽהֲשִׁיבָהּ אֶל־פִּֽיו׃

Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

16 חָכָם עָצֵל בְּעֵינָיו מִשִּׁבְעָה מְשִׁיבֵי טָֽעַם׃

Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.

17 מַחֲזִיק בְּאָזְנֵי־כָלֶב עֹבֵר מִתְעַבֵּר עַל־רִיב לֹּֽא־לֽוֹ׃

Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.

18 כְּֽמִתְלַהְלֵהַּ הַיֹּרֶה זִקִּים חִצִּים וָמָֽוֶת׃

Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,

19 כֵּֽן־אִישׁ רִמָּה אֶת־רֵעֵהוּ וְאָמַר הֲ‍ֽלֹא־מְשַׂחֵק אָֽנִי׃

on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".

20 בְּאֶפֶס עֵצִים תִּכְבֶּה־אֵשׁ וּבְאֵין נִרְגָּן יִשְׁתֹּק מָדֽוֹן׃

Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.

21 פֶּחָם לְגֶחָלִים וְעֵצִים לְאֵשׁ וְאִישׁ מדונים מִדְיָנִים לְחַרְחַר־רִֽיב׃

Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

22 דִּבְרֵי נִרְגָּן כְּמִֽתְלַהֲמִים וְהֵם יָרְדוּ חַדְרֵי־בָֽטֶן׃

Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

23 כֶּסֶף סִיגִים מְצֻפֶּה עַל־חָרֶשׂ שְׂפָתַיִם דֹּלְקִים וְלֶב־רָֽע׃

Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

24 בשפתו בִּשְׂפָתָיו יִנָּכֵר שׂוֹנֵא וּבְקִרְבּוֹ יָשִׁית מִרְמָֽה׃

Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.

25 כִּֽי־יְחַנֵּן קוֹלוֹ אַל־תַּֽאֲמֶן־בּוֹ כִּי שֶׁבַע תּוֹעֵבוֹת בְּלִבּֽוֹ׃

Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.

26 תִּכַּסֶּה שִׂנְאָה בְּמַשָּׁאוֹן תִּגָּלֶה רָעָתוֹ בְקָהָֽל׃

Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

27 כֹּֽרֶה־שַּׁחַת בָּהּ יִפֹּל וְגֹלֵל אֶבֶן אֵלָיו תָּשֽׁוּב׃

Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.

28 לְֽשׁוֹן־שֶׁקֶר יִשְׂנָא דַכָּיו וּפֶה חָלָק יַעֲשֶׂה מִדְחֶֽה׃

Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.