תְהִלִּים 93

1 יְהוָ֣ה מָלָךְ֮ גֵּא֪וּת לָ֫בֵ֥שׁ לָבֵ֣שׁ יְ֭הוָה עֹ֣ז הִתְאַזָּ֑ר אַף־תִּכֹּ֥ון תֵּ֝בֵ֗ל בַּל־תִּמֹּֽוט׃

Herra on kuningas: hän on pukenut yllensä suuren kunnian: Herra on pukenut ja vyöttänyt itsensä väkevyydellä, ja on vahvistanut maan piirin, ettei sen pidä liikkuman.

2 נָכֹ֣ון כִּסְאֲךָ֣ מֵאָ֑ז מֵֽעֹולָ֣ם אָֽתָּה׃

Siitä ajasta pysyy sinun istuimes vahvana: sinä olet ijankaikkinen.

3 נָשְׂא֤וּ נְהָרֹ֨ות ׀ יְֽהוָ֗ה נָשְׂא֣וּ נְהָרֹ֣ות קֹולָ֑ם יִשְׂא֖וּ נְהָרֹ֣ות דָּכְיָֽם׃

Herra, vesikosket paisuvat, vesikosket paisuttavat pauhinansa, vesikosket paisuttavat aaltonsa.

4 מִקֹּלֹ֨ות ׀ מַ֤יִם רַבִּ֗ים אַדִּירִ֣ים מִשְׁבְּרֵי־יָ֑ם אַדִּ֖יר בַּמָּרֹ֣ום יְהוָֽה׃

Aallot meressä ovat suuret ja pauhaavat hirmuisesti; mutta Herra on vielä väkevämpi korkeudessa.

5 עֵֽדֹתֶ֨יךָ ׀ נֶאֶמְנ֬וּ מְאֹ֗ד לְבֵיתְךָ֥ נַאֲוָה־קֹ֑דֶשׁ יְ֝הוָ֗ה לְאֹ֣רֶךְ יָמִֽים׃

Sinun todistukses ovat aivan lujat: pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, ijankaikkisesti.