< תְהִלִּים 114 >
בְּצֵ֣את יִ֭שְׂרָאֵל מִמִּצְרָ֑יִם בֵּ֥ית יַ֝עֲקֹ֗ב מֵעַ֥ם לֹעֵֽז׃ | 1 |
Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta,
הָיְתָ֣ה יְהוּדָ֣ה לְקָדְשֹׁ֑ו יִ֝שְׂרָאֵ֗ל מַמְשְׁלֹותָֽיו׃ | 2 |
Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa.
הַיָּ֣ם רָ֭אָה וַיָּנֹ֑ס הַ֝יַּרְדֵּ֗ן יִסֹּ֥ב לְאָחֹֽור׃ | 3 |
Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin,
הֶֽ֭הָרִים רָקְד֣וּ כְאֵילִ֑ים גְּ֝בָעֹ֗ות כִּבְנֵי־צֹֽאן׃ | 4 |
Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat.
מַה־לְּךָ֣ הַ֭יָּם כִּ֣י תָנ֑וּס הַ֝יַּרְדֵּ֗ן תִּסֹּ֥ב לְאָחֹֽור׃ | 5 |
Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin?
הֶֽ֭הָרִים תִּרְקְד֣וּ כְאֵילִ֑ים גְּ֝בָעֹ֗ות כִּבְנֵי־צֹֽאן׃ | 6 |
Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat?
מִלִּפְנֵ֣י אָ֭דֹון ח֣וּלִי אָ֑רֶץ מִ֝לִּפְנֵ֗י אֱלֹ֣והַּ יַעֲקֹֽב׃ | 7 |
Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä,
הַהֹפְכִ֣י הַצּ֣וּר אֲגַם־מָ֑יִם חַ֝לָּמִ֗ישׁ לְמַעְיְנֹו־מָֽיִם׃ | 8 |
Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi.