< תהילים 22 >
למנצח על-אילת השחר מזמור לדוד ב אלי אלי למה עזבתני רחוק מישועתי דברי שאגתי | 1 |
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
אלהי--אקרא יומם ולא תענה ולילה ולא-דמיה לי | 2 |
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
ואתה קדוש-- יושב תהלות ישראל | 3 |
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
בך בטחו אבתינו בטחו ותפלטמו | 4 |
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
אליך זעקו ונמלטו בך בטחו ולא-בושו | 5 |
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
ואנכי תולעת ולא-איש חרפת אדם ובזוי עם | 6 |
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
כל-ראי ילעגו לי יפטירו בשפה יניעו ראש | 7 |
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
גל אל-יהוה יפלטהו יצילהו כי חפץ בו | 8 |
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
כי-אתה גחי מבטן מבטיחי על-שדי אמי | 9 |
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
עליך השלכתי מרחם מבטן אמי אלי אתה | 10 |
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
אל-תרחק ממני כי-צרה קרובה כי-אין עוזר | 11 |
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
סבבוני פרים רבים אבירי בשן כתרוני | 12 |
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
פצו עלי פיהם אריה טרף ושאג | 13 |
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
כמים נשפכתי-- והתפרדו כל-עצמותי היה לבי כדונג נמס בתוך מעי | 14 |
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
יבש כחרש כחי ולשוני מדבק מלקוחי ולעפר-מות תשפתני | 15 |
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
כי סבבוני כלבים עדת מרעים הקיפוני כארי ידי ורגלי | 16 |
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
אספר כל-עצמותי המה יביטו יראו-בי | 17 |
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
יחלקו בגדי להם ועל-לבושי יפילו גורל | 18 |
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
ואתה יהוה אל-תרחק אילותי לעזרתי חושה | 19 |
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
הצילה מחרב נפשי מיד-כלב יחידתי | 20 |
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
הושיעני מפי אריה ומקרני רמים עניתני | 21 |
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
אספרה שמך לאחי בתוך קהל אהללך | 22 |
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
יראי יהוה הללוהו-- כל-זרע יעקב כבדוהו וגורו ממנו כל-זרע ישראל | 23 |
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
כי לא-בזה ולא שקץ ענות עני-- ולא-הסתיר פניו ממנו ובשועו אליו שמע | 24 |
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
מאתך תהלתי בקהל רב--נדרי אשלם נגד יראיו | 25 |
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
יאכלו ענוים וישבעו-- יהללו יהוה דרשיו יחי לבבכם לעד | 26 |
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
יזכרו וישבו אל-יהוה-- כל-אפסי-ארץ וישתחוו לפניך כל-משפחות גוים | 27 |
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
כי ליהוה המלוכה ומשל בגוים | 28 |
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
אכלו וישתחוו כל-דשני-ארץ-- לפניו יכרעו כל-יורדי עפר ונפשו לא חיה | 29 |
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
זרע יעבדנו יספר לאדני לדור | 30 |
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
יבאו ויגידו צדקתו לעם נולד כי עשה | 31 |
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.