תהילים 2

1 למה רגשו גוים ולאמים יהגו-ריק

Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?

2 יתיצבו מלכי-ארץ-- ורוזנים נוסדו-יחד על-יהוה ועל-משיחו

Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.

3 ננתקה את-מוסרותימו ונשליכה ממנו עבתימו

Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.

4 יושב בשמים ישחק אדני ילעג-למו

Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.

5 אז ידבר אלימו באפו ובחרונו יבהלמו

Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.

6 ואני נסכתי מלכי על-ציון הר-קדשי

Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.

7 אספרה אל-חק יהוה אמר אלי בני אתה--אני היום ילדתיך

Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

8 שאל ממני--ואתנה גוים נחלתך ואחזתך אפסי-ארץ

Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.

9 תרעם בשבט ברזל ככלי יוצר תנפצם

Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.

10 ועתה מלכים השכילו הוסרו שפטי ארץ

Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.

11 עבדו את-יהוה ביראה וגילו ברעדה

Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.

12 נשקו-בר פן-יאנף ותאבדו דרך-- כי-יבער כמעט אפו אשרי כל-חוסי בו

Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.