< תהילים 139 >
למנצח לדוד מזמור יהוה חקרתני ותדע | 1 |
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
אתה ידעת שבתי וקומי בנתה לרעי מרחוק | 2 |
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
ארחי ורבעי זרית וכל-דרכי הסכנתה | 3 |
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
כי אין מלה בלשוני הן יהוה ידעת כלה | 4 |
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
אחור וקדם צרתני ותשת עלי כפכה | 5 |
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
פלאיה (פליאה) דעת ממני נשגבה לא-אוכל לה | 6 |
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
אנה אלך מרוחך ואנה מפניך אברח | 7 |
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
אם אסק שמים שם אתה ואציעה שאול הנך (Sheol ) | 8 |
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol )
אשא כנפי-שחר אשכנה באחרית ים | 9 |
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
גם-שם ידך תנחני ותאחזני ימינך | 10 |
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
ואמר אך-חשך ישופני ולילה אור בעדני | 11 |
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
גם-חשך לא-יחשיך ממך ולילה כיום יאיר-- כחשיכה כאורה | 12 |
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
כי-אתה קנית כליתי תסכני בבטן אמי | 13 |
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
אודך-- על כי נוראות נפליתי נפלאים מעשיך ונפשי ידעת מאד | 14 |
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
לא-נכחד עצמי ממך אשר-עשיתי בסתר רקמתי בתחתיות ארץ | 15 |
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
גלמי ראו עיניך ועל-ספרך כלם יכתבו ימים יצרו ולא (ולו) אחד בהם | 16 |
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
ולי--מה-יקרו רעיך אל מה עצמו ראשיהם | 17 |
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
אספרם מחול ירבון הקיצתי ועודי עמך | 18 |
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
אם-תקטל אלוה רשע ואנשי דמים סורו מני | 19 |
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
אשר ימרוך למזמה נשוא לשוא עריך | 20 |
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
הלוא-משנאיך יהוה אשנא ובתקוממיך אתקוטט | 21 |
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
תכלית שנאה שנאתים לאויבים היו לי | 22 |
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
חקרני אל ודע לבבי בחנני ודע שרעפי | 23 |
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
וראה אם-דרך-עצב בי ונחני בדרך עולם | 24 |
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.