< תהילים 129 >
שיר המעלות רבת צררוני מנעורי-- יאמר-נא ישראל | 1 |
Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
רבת צררוני מנעורי גם לא-יכלו לי | 2 |
He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
על-גבי חרשו חרשים האריכו למענותם (למעניתם) | 3 |
Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
יהוה צדיק קצץ עבות רשעים | 4 |
Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
יבשו ויסגו אחור-- כל שנאי ציון | 5 |
Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
יהיו כחציר גגות-- שקדמת שלף יבש | 6 |
Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
שלא מלא כפו קוצר וחצנו מעמר | 7 |
Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
ולא אמרו העברים-- ברכת-יהוה אליכם ברכנו אתכם בשם יהוה | 8 |
Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.