< תהילים 109 >
למנצח לדוד מזמור אלהי תהלתי אל-תחרש | 1 |
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
כי פי רשע ופי-מרמה--עלי פתחו דברו אתי לשון שקר | 2 |
Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
ודברי שנאה סבבוני וילחמוני חנם | 3 |
Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
תחת-אהבתי ישטנוני ואני תפלה | 4 |
Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
וישימו עלי רעה תחת טובה ושנאה תחת אהבתי | 5 |
He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
הפקד עליו רשע ושטן יעמד על-ימינו | 6 |
Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
בהשפטו יצא רשע ותפלתו תהיה לחטאה | 7 |
Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
יהיו-ימיו מעטים פקדתו יקח אחר | 8 |
Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
יהיו-בניו יתומים ואשתו אלמנה | 9 |
Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
ונוע ינועו בניו ושאלו ודרשו מחרבותיהם | 10 |
Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
ינקש נושה לכל-אשר-לו ויבזו זרים יגיעו | 11 |
Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
אל-יהי-לו משך חסד ואל-יהי חונן ליתומיו | 12 |
Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
יהי-אחריתו להכרית בדור אחר ימח שמם | 13 |
Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
יזכר עון אבתיו--אל-יהוה וחטאת אמו אל-תמח | 14 |
Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
יהיו נגד-יהוה תמיד ויכרת מארץ זכרם | 15 |
Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
יען-- אשר לא זכר עשות חסד וירדף איש-עני ואביון--ונכאה לבב למותת | 16 |
Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
ויאהב קללה ותבואהו ולא-חפץ בברכה ותרחק ממנו | 17 |
Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
וילבש קללה כמדו ותבא כמים בקרבו וכשמן בעצמותיו | 18 |
Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
תהי-לו כבגד יעטה ולמזח תמיד יחגרה | 19 |
Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
זאת פעלת שטני מאת יהוה והדברים רע על-נפשי | 20 |
Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
ואתה יהוה אדני-- עשה-אתי למען שמך כי-טוב חסדך הצילני | 21 |
Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
כי-עני ואביון אנכי ולבי חלל בקרבי | 22 |
Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
כצל-כנטותו נהלכתי ננערתי כארבה | 23 |
Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
ברכי כשלו מצום ובשרי כחש משמן | 24 |
Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
ואני הייתי חרפה להם יראוני יניעון ראשם | 25 |
Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
עזרני יהוה אלהי הושיעני כחסדך | 26 |
Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
וידעו כי-ידך זאת אתה יהוה עשיתה | 27 |
ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
יקללו-המה ואתה תברך קמו ויבשו--ועבדך ישמח | 28 |
Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
ילבשו שוטני כלמה ויעטו כמעיל בשתם | 29 |
Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
אודה יהוה מאד בפי ובתוך רבים אהללנו | 30 |
Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
כי-יעמד לימין אביון-- להושיע משפטי נפשו | 31 |
Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.