< תהילים 107 >
הדו ליהוה כי-טוב כי לעולם חסדו | 1 |
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
יאמרו גאולי יהוה-- אשר גאלם מיד-צר | 2 |
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
ומארצות קבצם ממזרח וממערב מצפון ומים | 3 |
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
תעו במדבר בישימון דרך עיר מושב לא מצאו | 4 |
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
רעבים גם-צמאים-- נפשם בהם תתעטף | 5 |
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
ויצעקו אל-יהוה בצר להם ממצוקותיהם יצילם | 6 |
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
וידריכם בדרך ישרה-- ללכת אל-עיר מושב | 7 |
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
יודו ליהוה חסדו ונפלאותיו לבני אדם | 8 |
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
כי-השביע נפש שקקה ונפש רעבה מלא-טוב | 9 |
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
ישבי חשך וצלמות אסירי עני וברזל | 10 |
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
כי-המרו אמרי-אל ועצת עליון נאצו | 11 |
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
ויכנע בעמל לבם כשלו ואין עזר | 12 |
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
ויזעקו אל-יהוה בצר להם ממצקותיהם יושיעם | 13 |
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
יוציאם מחשך וצלמות ומוסרותיהם ינתק | 14 |
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
יודו ליהוה חסדו ונפלאותיו לבני אדם | 15 |
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
כי-שבר דלתות נחשת ובריחי ברזל גדע | 16 |
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
אולים מדרך פשעם ומעונתיהם יתענו | 17 |
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
כל-אכל תתעב נפשם ויגיעו עד-שערי מות | 18 |
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
ויזעקו אל-יהוה בצר להם ממצקותיהם יושיעם | 19 |
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
ישלח דברו וירפאם וימלט משחיתותם | 20 |
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
יודו ליהוה חסדו ונפלאותיו לבני אדם | 21 |
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
ויזבחו זבחי תודה ויספרו מעשיו ברנה | 22 |
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
] יורדי הים באניות עשי מלאכה במים רבים | 23 |
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
] המה ראו מעשי יהוה ונפלאותיו במצולה | 24 |
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
] ויאמר--ויעמד רוח סערה ותרומם גליו | 25 |
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
] יעלו שמים ירדו תהומות נפשם ברעה תתמוגג | 26 |
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
] יחוגו וינועו כשכור וכל-חכמתם תתבלע | 27 |
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
] ויצעקו אל-יהוה בצר להם וממצוקתיהם יוציאם | 28 |
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
יקם סערה לדממה ויחשו גליהם | 29 |
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
וישמחו כי-ישתקו וינחם אל-מחוז חפצם | 30 |
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
יודו ליהוה חסדו ונפלאותיו לבני אדם | 31 |
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
וירוממוהו בקהל-עם ובמושב זקנים יהללוהו | 32 |
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
ישם נהרות למדבר ומצאי מים לצמאון | 33 |
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
ארץ פרי למלחה מרעת יושבי בה | 34 |
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
ישם מדבר לאגם-מים וארץ ציה למצאי מים | 35 |
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
ויושב שם רעבים ויכוננו עיר מושב | 36 |
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
ויזרעו שדות ויטעו כרמים ויעשו פרי תבואה | 37 |
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
ויברכם וירבו מאד ובהמתם לא ימעיט | 38 |
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
וימעטו וישחו-- מעצר רעה ויגון | 39 |
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
] שפך בוז על-נדיבים ויתעם בתהו לא-דרך | 40 |
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
וישגב אביון מעוני וישם כצאן משפחות | 41 |
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
יראו ישרים וישמחו וכל-עולה קפצה פיה | 42 |
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
מי-חכם וישמר-אלה ויתבוננו חסדי יהוה | 43 |
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.