< תהילים 105 >

הודו ליהוה קראו בשמו הודיעו בעמים עלילותיו 1
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
שירו-לו זמרו-לו שיחו בכל-נפלאותיו 2
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
התהללו בשם קדשו ישמח לב מבקשי יהוה 3
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
דרשו יהוה ועזו בקשו פניו תמיד 4
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
זכרו--נפלאותיו אשר-עשה מפתיו ומשפטי-פיו 5
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
זרע אברהם עבדו בני יעקב בחיריו 6
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
הוא יהוה אלהינו בכל-הארץ משפטיו 7
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
זכר לעולם בריתו דבר צוה לאלף דור 8
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
אשר כרת את-אברהם ושבועתו לישחק 9
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
ויעמידה ליעקב לחק לישראל ברית עולם 10
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
לאמר--לך אתן את-ארץ-כנען חבל נחלתכם 11
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
בהיותם מתי מספר כמעט וגרים בה 12
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
ויתהלכו מגוי אל-גוי מממלכה אל-עם אחר 13
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
לא-הניח אדם לעשקם ויוכח עליהם מלכים 14
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
אל-תגעו במשיחי ולנביאי אל-תרעו 15
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
ויקרא רעב על-הארץ כל-מטה-לחם שבר 16
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
שלח לפניהם איש לעבד נמכר יוסף 17
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
ענו בכבל רגליו (רגלו) ברזל באה נפשו 18
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
עד-עת בא-דברו-- אמרת יהוה צרפתהו 19
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
שלח מלך ויתירהו משל עמים ויפתחהו 20
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
שמו אדון לביתו ומשל בכל-קנינו 21
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
לאסר שריו בנפשו וזקניו יחכם 22
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
ויבא ישראל מצרים ויעקב גר בארץ-חם 23
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
ויפר את-עמו מאד ויעצמהו מצריו 24
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
הפך לבם לשנא עמו להתנכל בעבדיו 25
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
שלח משה עבדו אהרן אשר בחר-בו 26
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
שמו-בם דברי אתותיו ומפתים בארץ חם 27
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
שלח חשך ויחשך ולא-מרו את-דבריו (דברו) 28
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
הפך את-מימיהם לדם וימת את-דגתם 29
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
שרץ ארצם צפרדעים בחדרי מלכיהם 30
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
אמר ויבא ערב כנים בכל-גבולם 31
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
נתן גשמיהם ברד אש להבות בארצם 32
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
ויך גפנם ותאנתם וישבר עץ גבולם 33
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
אמר ויבא ארבה וילק ואין מספר 34
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
ויאכל כל-עשב בארצם ויאכל פרי אדמתם 35
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
ויך כל-בכור בארצם ראשית לכל-אונם 36
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
ויוציאם בכסף וזהב ואין בשבטיו כושל 37
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
שמח מצרים בצאתם כי-נפל פחדם עליהם 38
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
פרש ענן למסך ואש להאיר לילה 39
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
שאל ויבא שלו ולחם שמים ישביעם 40
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
פתח צור ויזובו מים הלכו בציות נהר 41
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
כי-זכר את-דבר קדשו את-אברהם עבדו 42
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
ויוצא עמו בששון ברנה את-בחיריו 43
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
ויתן להם ארצות גוים ועמל לאמים יירשו 44
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
בעבור ישמרו חקיו-- ותורתיו ינצרו הללו-יה 45
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

< תהילים 105 >