מִשְׁלֵי 7
| בני שמר אמרי ומצותי תצפן אתך | 1 |
Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
| שמר מצותי וחיה ותורתי כאישון עיניך | 2 |
Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
| קשרם על-אצבעתיך כתבם על-לוח לבך | 3 |
Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
| אמר לחכמה אחתי את ומדע לבינה תקרא | 4 |
Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
| לשמרך מאשה זרה מנכריה אמריה החליקה | 5 |
Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
| כי בחלון ביתי-- בעד אשנבי נשקפתי | 6 |
Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
| וארא בפתאים אבינה בבנים-- נער חסר-לב | 7 |
Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
| עבר בשוק אצל פנה ודרך ביתה יצעד | 8 |
Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
| בנשף-בערב יום באישון לילה ואפלה | 9 |
Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
| והנה אשה לקראתו שית זונה ונצרת לב | 10 |
Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
| המיה היא וסררת בביתה לא-ישכנו רגליה | 11 |
Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
| פעם בחוץ--פעם ברחבות ואצל כל-פנה תארב | 12 |
Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
| והחזיקה בו ונשקה לו העזה פניה ותאמר לו | 13 |
Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
| זבחי שלמים עלי היום שלמתי נדרי | 14 |
Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
| על-כן יצאתי לקראתך לשחר פניך ואמצאך | 15 |
Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
| מרבדים רבדתי ערשי חטבות אטון מצרים | 16 |
Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
| נפתי משכבי-- מר אהלים וקנמון | 17 |
Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
| לכה נרוה דדים עד-הבקר נתעלסה באהבים | 18 |
Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
| כי אין האיש בביתו הלך בדרך מרחוק | 19 |
Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
| צרור-הכסף לקח בידו ליום הכסא יבא ביתו | 20 |
Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
| הטתו ברב לקחה בחלק שפתיה תדיחנו | 21 |
Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
| הולך אחריה פתאם כשור אל-טבח יבא וכעכס אל-מוסר אויל | 22 |
Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
| עד יפלח חץ כבדו-- כמהר צפור אל-פח ולא-ידע כי-בנפשו הוא | 23 |
Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
| ועתה בנים שמעו-לי והקשיבו לאמרי-פי | 24 |
Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
| אל-ישט אל-דרכיה לבך אל-תתע בנתיבותיה | 25 |
Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
| כי-רבים חללים הפילה ועצמים כל-הרגיה | 26 |
Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
