< מִשְׁלֵי 17 >
טוב פת חרבה ושלוה-בה-- מבית מלא זבחי-ריב | 1 |
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
עבד-משכיל--ימשל בבן מביש ובתוך אחים יחלק נחלה | 2 |
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
מצרף לכסף וכור לזהב ובחן לבות יהוה | 3 |
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
מרע מקשיב על-שפת-און שקר מזין על-לשון הות | 4 |
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
לעג לרש חרף עשהו שמח לאיד לא ינקה | 5 |
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
עטרת זקנים בני בנים ותפארת בנים אבותם | 6 |
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
לא-נאוה לנבל שפת-יתר אף כי-לנדיב שפת-שקר | 7 |
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
אבן-חן השחד בעיני בעליו אל-כל-אשר יפנה ישכיל | 8 |
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
מכסה-פשע מבקש אהבה ושנה בדבר מפריד אלוף | 9 |
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
תחת גערה במבין-- מהכות כסיל מאה | 10 |
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
אך-מרי יבקש-רע ומלאך אכזרי ישלח-בו | 11 |
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
פגוש דב שכול באיש ואל-כסיל באולתו | 12 |
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
משיב רעה תחת טובה-- לא-תמיש (תמוש) רעה מביתו | 13 |
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
פוטר מים ראשית מדון ולפני התגלע הריב נטוש | 14 |
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
מצדיק רשע ומרשיע צדיק-- תועבת יהוה גם-שניהם | 15 |
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
למה-זה מחיר ביד-כסיל-- לקנות חכמה ולב-אין | 16 |
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
בכל-עת אהב הרע ואח לצרה יולד | 17 |
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
אדם חסר-לב תוקע כף ערב ערבה לפני רעהו | 18 |
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
אהב פשע אהב מצה מגביה פתחו מבקש-שבר | 19 |
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
עקש-לב לא ימצא-טוב ונהפך בלשונו יפול ברעה | 20 |
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
ילד כסיל לתוגה לו ולא-ישמח אבי נבל | 21 |
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
לב שמח ייטיב גהה ורוח נכאה תיבש-גרם | 22 |
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
שחד מחק רשע יקח-- להטות ארחות משפט | 23 |
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
את-פני מבין חכמה ועיני כסיל בקצה-ארץ | 24 |
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
כעס לאביו בן כסיל וממר ליולדתו | 25 |
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
גם ענוש לצדיק לא-טוב-- להכות נדיבים על-ישר | 26 |
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
חושך אמריו יודע דעת וקר- (יקר-) רוח איש תבונה | 27 |
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
גם אויל מחריש חכם יחשב אטם שפתיו נבון | 28 |
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.