< איכה 5 >
זכר יהוה מה היה לנו הביט (הביטה) וראה את חרפתנו | 1 |
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
נחלתנו נהפכה לזרים בתינו לנכרים | 2 |
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
יתומים היינו אין (ואין) אב אמתינו כאלמנות | 3 |
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
מימינו בכסף שתינו עצינו במחיר יבאו | 4 |
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
על צוארנו נרדפנו יגענו לא (ולא) הונח לנו | 5 |
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
מצרים נתנו יד אשור לשבע לחם | 6 |
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
אבתינו חטאו אינם (ואינם) אנחנו (ואנחנו) עונתיהם סבלנו | 7 |
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
עבדים משלו בנו פרק אין מידם | 8 |
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
בנפשנו נביא לחמנו מפני חרב המדבר | 9 |
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
עורנו כתנור נכמרו מפני זלעפות רעב | 10 |
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
נשים בציון ענו בתלת בערי יהודה | 11 |
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
שרים בידם נתלו פני זקנים לא נהדרו | 12 |
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
בחורים טחון נשאו ונערים בעץ כשלו | 13 |
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
זקנים משער שבתו בחורים מנגינתם | 14 |
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
שבת משוש לבנו נהפך לאבל מחלנו | 15 |
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
נפלה עטרת ראשנו אוי נא לנו כי חטאנו | 16 |
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
על זה היה דוה לבנו--על אלה חשכו עינינו | 17 |
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
על הר ציון ששמם שועלים הלכו בו | 18 |
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
אתה יהוה לעולם תשב כסאך לדור ודור | 19 |
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
למה לנצח תשכחנו תעזבנו לארך ימים | 20 |
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
השיבנו יהוה אליך ונשוב (ונשובה) חדש ימינו כקדם | 21 |
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
כי אם מאס מאסתנו קצפת עלינו עד מאד | 22 |
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?