< איוב 21 >
שמעו שמוע מלתי ותהי-זאת תנחומתיכם | 2 |
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
שאוני ואנכי אדבר ואחר דברי תלעיג | 3 |
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
האנכי לאדם שיחי ואם-מדוע לא-תקצר רוחי | 4 |
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
פנו-אלי והשמו ושימו יד על-פה | 5 |
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
ואם-זכרתי ונבהלתי ואחז בשרי פלצות | 6 |
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
מדוע רשעים יחיו עתקו גם-גברו חיל | 7 |
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
זרעם נכון לפניהם עמם וצאצאיהם לעיניהם | 8 |
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
בתיהם שלום מפחד ולא שבט אלוה עליהם | 9 |
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
שורו עבר ולא יגעל תפלט פרתו ולא תשכל | 10 |
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
ישלחו כצאן עויליהם וילדיהם ירקדון | 11 |
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
ישאו כתף וכנור וישמחו לקול עוגב | 12 |
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
יבלו (יכלו) בטוב ימיהם וברגע שאול יחתו (Sheol ) | 13 |
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol )
ויאמרו לאל סור ממנו ודעת דרכיך לא חפצנו | 14 |
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
מה-שדי כי-נעבדנו ומה-נועיל כי נפגע-בו | 15 |
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
הן לא בידם טובם עצת רשעים רחקה מני | 16 |
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
כמה נר-רשעים ידעך-- ויבא עלימו אידם חבלים יחלק באפו | 17 |
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
יהיו כתבן לפני-רוח וכמץ גנבתו סופה | 18 |
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
אלוה יצפן-לבניו אונו ישלם אליו וידע | 19 |
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
יראו עינו כידו ומחמת שדי ישתה | 20 |
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
כי מה-חפצו בביתו אחריו ומספר חדשיו חצצו | 21 |
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
הלאל ילמד-דעת והוא רמים ישפוט | 22 |
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
זה--ימות בעצם תמו כלו שלאנן ושליו | 23 |
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
עטיניו מלאו חלב ומח עצמותיו ישקה | 24 |
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
וזה--ימות בנפש מרה ולא-אכל בטובה | 25 |
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
יחד על-עפר ישכבו ורמה תכסה עליהם | 26 |
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
הן ידעתי מחשבותיכם ומזמות עלי תחמסו | 27 |
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
כי תאמרו איה בית-נדיב ואיה אהל משכנות רשעים | 28 |
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
הלא שאלתם עוברי דרך ואתתם לא תנכרו | 29 |
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
כי ליום איד יחשך רע ליום עברות יובלו | 30 |
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
מי-יגיד על-פניו דרכו והוא-עשה מי ישלם-לו | 31 |
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
והוא לקברות יובל ועל-גדיש ישקוד | 32 |
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
מתקו-לו רגבי-נחל ואחריו כל-אדם ימשוך ולפניו אין מספר | 33 |
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
ואיך תנחמוני הבל ותשובתיכם נשאר-מעל | 34 |
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."