< Mele a Solomona 2 >
1 O WAU no ka rose o Sarona, A me ka lilia o na awawa.
Minä olen Saronin kukkanen, ja kukoistus laaksossa.
2 E like me ka lilia mawaena o na kakalaioa, Pela no ka'u mea i aloha'i mawaena o na kaikamahine.
Niinkuin ruusu orjantappuroissa, niin on armaani tytärten seassa.
3 E like me ka laau ohia mawaena o na laau o ka nahelehele, Pela ka'u mea i aloha'i mawaena o na keiki kane; Ua noho iho au malalo o kona malu me ka oluolu, A ua ono kona hua i kuu ai ana.
Niinkuin omenapuu metsäpuiden seassa, niin on ystäväni poikain seassa: minä istun hänen varjossansa, jota minä anon, ja hänen hedelmänsä on minun suussani makia.
4 Ua hookomo mai oia ia'u iloko o ka halo ahainu, A o kona hae maluna iho o'u, he aloha no ia.
Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
5 E hooluolu mai ia'u i ka pai huawaina, E hanai mai hoi ia'u i ka hua ohia; No ka mea, ua mai au i ke aloha.
Virvoittakaat minua viinaleileillä, ja vahvistakaat minua omenilla; sillä minä olen sairas rakkaudesta.
6 Aia kona lima hema malalo iho o ko'u poo, O kona lima akau hoi, ua apo mai ia'u.
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, hänen oikia kätensä halaa minua.
7 Ke kauoha aku nei au ia oukou, e na kaikamahine o Ierusalema, Ma na anetelope a me na dia o ke kula, E hooluliluli ole aku oukou, a e hoala ole aku i ka'u mea i aloha'i, a ala wale mai ia.
Minä vannotan tietä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herätä eli vaivaa armastani, siihen asti kuin hän itse tahtoo.
8 He leo ka, no ka'u mea i aloha'i Aia hoi, e hiki mai ana ia, E lele ana maluna o na mauna, E lehai ana hoi maluna o na puu.
Tämä on ystäväni ääni, katso, hän tulee: hän hyppää vuorilla ja karkaa kukkuloille.
9 Ua like ka'u mea i aloha'i, me ka anetelope, A me ka dia keiki hoi; Aia ka, ku iho la oia mahope o ko makou pa, E nana ana ma na puka makani, E makaikai ana ma na puka olepelepe.
Ystäväni on metsävuohen eli nuoren peuran kaltainen: katso, hän seisoo seinän takana, ja katsoo akkunasta sisälle, ja kurkistelee häkin lävitse.
10 Olelo mai la ka'u mea i aloha'i, i mai ia'u, E ka'u mea i aloha'i, e ko'u mea nani, e ku ae, a e hele mai oe:
Ystäväni vastaa ja sanoo minulle: nouse armaani, ihanaiseni, ja tule.
11 No ka mea, aia hoi, ua hala ka hooilo, Ua pau ka ua, a ua malie;
Sillä katso, talvi on kulunut, ja sade lakannut ja mennyt pois:
12 Ua ikeia mai na pua ma ka honua; Ua hiki mai ka wa e oki ai, Ua loheia hoi ka leo o ke kuhukuku ma ko makou aina;
Kukkaset ovat puhjenneet kedolla, kevät on tullut, ja toukomettisen ääni kuuluu meidän maassamme;
13 O ka laau fiku ua hua mai ia i kona hua opiopio, Ua aala mai ka pua o ka waina. E ka'u mea i aloha'i, e ko'u mea maikai, e ala, a e hele mai oe.
Fikunapuut puhkeevat, viinapuut kukoistavat ja antavat hajunsa: nouse, armaani, ihanaiseni, ja tule.
14 E ko'u nunu, ma na wahi malu o ka pohaku, a me na wahi hunaia o ka pali, E ae mai e ike au i kou helehelena. A e lohe hoi i kou leo; No ka mea, ua oluolu kou leo, a o kou helehelena, ua maikai no ia.
Kyhkyläiseni vuoren raossa ja kivirauniossa, anna minun nähdä kasvos, anna minun kuulla äänes; sillä sinun äänes on suloinen, ja kasvos ihanainen.
15 E hopu aku no makou i na alopeke, I na alopeke liilii, na mea i ino ai na malawaina; No ka mea, ua pua mai ko kakou malawaina.
Ottakaat meille ketut kiinni, ne vähät ketut, jotka turmelevat viinamäet; sillä meidän viinamäkemme ovat röhkäleillä.
16 No'u no ka'u mea i aloha'i, A nona hoi au; E ai ana oia mawaena o na lilia.
Ystäväni on minun, ja minä hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä,
17 A i ka wa oluolu o ka la, a auhee na aka, E huli oe, e ka'u mea i aloha'i. A lilo oe i anetelope, A i dia keiki paha maluna o na mauna palipali.
Siihenasti että päivä jäähtyy ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niinkuin metsävuohi, ystäväni, eli niinkuin nuori peura Eroitusvuorilla.