< Halelu 72 >
1 E HAAWI i kou mau kanawai i ke alii, e ke Akua, A i kau pono hoi i ke keiki a ke alii.
Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle,
2 E hooponopono oia i kou poe kanaka ma ka pololei. A i kou poe haahaa ma ka pono.
Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas.
3 A e halihali mai no na mauna i ka pomaikai i kanaka, A me na puu liilii hoi, ma ka pono.
Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.
4 E hooponopono oia i ka poe kaumaha o na kanaka, E hoola oia i na keiki a ka poe ilihune, E hana pepe i ka mea hooluhihewa.
Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat.
5 E weliweli mau lakou ia oe i ka wa o ka la, A i ka luli ana o ka mahina, i na hanauna a pau.
Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin.
6 E iho mai no ia e like me ka ua maluna o ka aina mauu i okiia; Me na kulu ua hoi i hoopulu iho i ka honua.
Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat.
7 E mohala ae ka poe pono i kona mau la, A me ka pomaikai nui a e ole loa ka mahina.
Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan.
8 E hoomalu aupuni oia mai ke kai a i ke kai, A mai ka muliwai hoi a i na welelau o ka honua.
Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin.
9 A imua o kona alo e kulou iho ai ko ka waonahele; A e palu no hoi kona poe enemi i ka lepo.
Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman.
10 E halihali mai na'lii o Taresisa a o na mokupuni i na makana; A e haawi mai no hoi na'lii o Seheba a me Seba i ko lakou mau haawina.
Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman.
11 Oia, e moe iho hoi na'lii a pau imua o kona alo; E pau hoi na lahuikanaka i ka malama ia ia.
Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman.
12 No ka mea, hoopakele no oia i ka mea waiwai ole i kona kahea ana; I ka mea ilihune hoi, a me ka mea nele i ke kokua ole.
Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.
13 E hookoe mai no oia i ka mea haahaa, a me ka nele, A e hoola hoi i na uhane o ka poe hemahema.
Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.
14 E hoopakele oia i ko lakou uhane i ka wahahee a me ka lalau wale: A he mea minamina ko lakou koko i kona mau maka.
Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä.
15 E ola no ia, a e haawiia nona ke gula no Seheba: E mau ana no ka pule nona; A e hoomaikai no ia i kela la i keia la.
Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.
16 E nui auanei ka palaoa ma ka honua, ma ka piko o na mauna; A e luliluli kona hua e like me Lebanona: A e mohala ae ko ke kulanakauhale me he mauu la o ka honua.
Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä.
17 E mau ana no hoi kona inoa; E ulu no kona inoa, a e ole loa ka la: A e pomaikai na kanaka ia ia: E pau hoi na lahuikanaka i ke kapa aku ia ia he pomaikai.
Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä.
18 E hoomaikaiia o Iehova ke Akua, ko Iseraela Akua, Ka mea nana wale no i hana na mea kupaianaha.
Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee!
19 E hoonani mau loa ia'ku kona inoa ihi, E hoopaapuia ka honua a pau i kona nani; Amene, a Amene.
Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen!
20 Pau na pule a Davida ke keiki a Iese.
Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.