< Halelu 58 >
1 KE olelo nei auei oukou i ka pono, e ke anaina? Ke hooponopono pololei anei oukou, e na keiki a kanaka?
Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut. Oletteko te juuri niin mykät, ettette puhu sitä mikä oikeus on, ettekä tuomitse, mikä kohtuus on, te ihmisten lapset?
2 Ua hana io nae oukou i ka hewa maloko o ko oukou naau: Ke kaupaona nei hoi oukou i ka lawe wale ana o ko oukou mau lima ma ka honua.
Sydämestänne te myös vääryyttä teette, ja maakunnassa käsillänne väkivaltaa toimitatte.
3 Ua aea wale ka poe hewa mai ka opu mai; Ua auwana lakou mai ka hanau ana, e olelo wahahee ana.
Jumalattomat ovat kääntyneet pois jo äitinsä kohdusta, valhetteliat ovat eksyneet hamasta äitinsä kohdusta.
4 O ko lakou aa make, ua like ia me ka awaawa make o ka nahesa; Ua like lakou me ka moopetena kuli i papani i kona pepeiao;
Heidän kiukkunsa on niinkuin kärmeen kiukku, niinkuin kuuron kyykärmeen, joka korvansa tukitsee,
5 Ka mea e lohe ole no i ka leo o ka poe hoowalewale, E hoowale wale ana me ke akamai loa.
Ettei hän kuulisi lumojain ääntä, sen joka viisaasti lumota taitaa.
6 E uhai ae i ko lakou mau niho, e ke Akua, iloko o ko lakou waha; E uhai oe i na niho o na liona opiopio, e Iehova.
Jumala, särje heidän hampaansa heidän suuhunsa: murenna, Herra, nuorten jalopeurain syömähampaat.
7 E hehee lakou, me he mau wai la e kahe mau ana, Aia lena oia no kana mau pua, E lilo lakou me he mau mea la i okiokiia.
Heidän pitää sulaman niinkuin vesi: he ampuvat nuolillansa, mutta ne käyvät rikki.
8 Me he pupu la e hehee ana, e hele e aku lakou a pau; Me he mea hanau e la ka wahine, e ike ole lakou i ka la.
He hukkuvat, niinkuin näkin kota raukee, niinkuin vaimon keskeneräinen, eikä saa nähdä aurinkoa.
9 Mamua o ka wela ana o ka oukou mau ipuhao i ke kakalaioa, E lawe aku oia ia lakou me ka ino makani, I ko lakou ola ana, a i kona huhu.
Ennenkuin teidän orjantappuranne puuksi kasvavat, niin pitää vihan heitä elävänä repäisemän pois.
10 E hauoli ka mea pono i kona ike ana i ka hoopai ana; E holoi oia i kona mau kapuwai i ke koko o ka mea hewa.
Vanhurskaan pitää iloitseman, koska hän koston näkee, ja pesemän jalkansa jumalattoman veressä,
11 Pela, e olelo ke kanaka, Oiaio, he uku no hoi no ka mea pono: Oiaio hoi, he Akua no e hoopai ana ma ka honua.
Että jokaisen pitää sanoman: vanhurskaalla on kuitenkin hedelmä; Jumala on kuitenkin se, joka tuomitsee maan päällä.