Halelu 49
1 E HOOLOHE mai i keia, e na kanaka a pau: E haliu maikai i ka pepeiao, e ka poe a pau e noho ana ma ke ao nei:
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 Na mea haahaa a me na mea kiekie, Pau pu hoi ka poe waiwai, a me ka poe waiwai ole.
sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 E olelo aku kuu waha i ke akamai; A ma ka naauao ka manao ana o ko'u naau.
Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 E haliu aku au i kuu pepeiao i ka olelo nane; E hoomaka au i kuu mele ma ka lira.
Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 O ke aha kuu mea e makau ai, i na la ino, E hoopuni mai ai ka poe ku e malu mai ia'u?
Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 O ka poe hilinai i ko lakou ikaika iho, A i hoomaikai ia lakou iho no ka nui o ko lakou waiwai;
He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 Aohe mea o lakou e hiki ia ia ke hoopakele i kona hoahanau; Aole hoi e haawi i ka uku hoola i ke Akua nona;
Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (No ka mea, o ka hoola ana i ko lakou uhane, he nui ke kumukuai; A ua oki mau loa no ia; )
Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 I ola mau loa oia, a i ole hoi e ike i ka palaho.
että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 No ka mea, ua ike no ia ua make na kanaka naauao, Pela hoi ua make ka mea naaupo a me ka mea manao ole, A waiho hoi lakou i ko lakou waiwai no na mea e.
Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 O ko lakou manao oloko e mau loa ko lakou mau hale, A me ko lakou mau wahi e noho ai ia hanauna aku ia hanauna aku: Mamuli o ko lakou inoa iho i kapa ai lakou i ko lakou mau aina.
He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 Aka, o ke kanaka iloko o ka hanohano, aole i mau; Ua like ia me na holoholona i hoopauia.
Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 O keia aoao o lakou o ko lakou lapuwale no ia: Aka, ua hoopono ko lakou mau hope i ko lakou mau olelo. (Sila)
Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
14 Me he mau hipa la ua waihoia lakou i ka luakupapau: E ai no ka make ia lakou; E lanakila ka poe pono maluna o lakou i ke kakahiaka; A e pau e ko lakou nani iloko o ka luakupapau, mai kona wahi i noho ai. (Sheol h7585)
Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
15 Aka, e hoopakele ke Akua i kuu uhane i ka lima o ka malu o ka make; No ka mea, e hookipa no oia ia'u. (Sila) (Sheol h7585)
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
16 Mai makau oe i ka waiwai nui ana o kekahi, I ka wa e mahuahua ai ka nani o kona hale;
Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 No ka mea, i kona make ana, aohe mea kana e lawe pu ai; Aole e iho kona nani mamuli ona.
Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 Aka hoi, i kona ola ana, ua hoomaikai oia i kona uhane; A e mahalo ae na kanaka ia oe i kou wa e hana maikai ai ia oe iho.
Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 E hele no oia i ka hanauna o kona mau makua; Aole lakou e ike i ka malamalama.
täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 O ke kanaka iloko o ka hanohano, me ka naauao ole, Ua like ia me na holoholona i hookiia.
Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
